keskiviikko 31. elokuuta 2011

Minun tarinani: Saara omaa tietä etsimässä, osa 2

Minun tarinani –juttusarjassa seuraamme erilaisia nuoria heidän poluillaan koulutus- tai työelämässä tai matkalla kohti omia tavoitteitaan. Vuorossa toinen osa Saaran kertomuksesta. Ensimmäisessä jutussa kuulimme Saaran aiempia kokemuksia koulutusmaailmassa, nyt on puolestaan vuorossa tulevaisuuden suunnitelmat.

Keväällä kesken jääneiden opintojen jälkeen Saaran oli taas aika tehdä uusia suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Hän oli jo edellisenä keväänä hakenut opiskelemaan suomen kieltä, mutta tänä keväänä sosionomin opinnot tuntuivat houkuttelevimmilta. ”Molemmat vanhempani työskentelevät sosiaalialalla, ja ala on aina kiinnostanut jonkin verran myös minua. Minulla olisi halua auttaa ihmisiä, jotka ovat ehkä kokeneet samantapaisia asioita kuin minä.”

Saara ei saanut toivomaansa opiskelupaikkaa, mutta hänellä on tästä huolimatta alkavalle syksylle jo paljon suunnitelmia: Syyskuun loppupuolella alkavat taidehistorian opinnot Avoimessa yliopistossa. ”Odotan mielenkiinnolla taidehistorian opintoja, sillä ala on kiinnostanut jo pitkään. Harmi, ettei taidehistoriaa voi Tampereen yliopistossa opiskella pääaineena, muuten olisin varmasti jo hakenut sitä opiskelemaan”, Saara kertoo.

Lokakuussa puolestaan alkaa te- ja sosiaalitoimiston järjestämä kuntouttava työtoiminta. ”Kuntouttava työtoiminta vaikuttaa hyvältä jutulta ja juuri minulle sopivalta. Sieltä saa yksilöllistä ja henkilökohtaista tukea, ja läsnäoloa tulee olemaan oman tilanteen ja jaksamisen mukaan 2-5 päivänä viikossa. Vielä en oikein edes tiedä, mitä kuntouttavalta työtoiminnalta odottaa, mutta ihan hyvältä vaikuttaa”, Saara toteaa. Paitsi nämä suunnitelmat, on Saaralla jo syksyn kalenterissa muutakin kiinnostavaa. Ehtiväisellä tytöllä on aina ollut harrastuksia, joko tanssia, kuntonyrkkeilyä tai kielten opiskelua, ja samat aiheet kiinnostavat häntä edelleen: ”Olen aiemmin harrastanut useita vuosia tanssia, ja aloitan tanssiharrastuksen uudelleen Tampereen työväenopiston kurssilla. Suunnitelmissa on myös venäjän kielen alkeiskurssi”, Saara kertoo tulevasta syksystään.

Myöhemmin syksyllä tapaamme Saaran uudelleen, ja kuulemme silloin ainakin sen, miten taidehistorian opinnot ovat alkaneet, miltä vaikuttaa kuntouttava työtoiminta ja sujuuko venäjän kieli jo ongelmitta! 

tiistai 30. elokuuta 2011

Uusi palvelu helsinkiläisille nuorille rantautuu Suomeen

Helsingin Sanomat kirjoitti eilen maanantaina 29.8., kuinka Helsingin Diakonissalaitos on ottamassa käyttöön uuden nettipalvelun nuorille. Etelä-Afrikassa Kapkaupungissa kehitetyllä Jamiix-palvelulla koitetaan saada yhteys nuorisotyöntekijöiden ja nuorten välille. Palvelu käyttää yhteydenpitoon pikaviestejä ja chat-ominaisuutta. Se toimii ottamalla suoraan yhteyden Facebookista tai Googlesta tai muusta sosiaalisesta mediasta, jossa vain käytetään chat-palvelua.

“Palvelu soveltuu nuorisotyöhön poikkeuksellisen hyvin juuri siksi, ettei yhteydenotto vaadi itse nuorilta juuri mitään”, kirjoittaa HS

Jamiix on helppo ja anonyymi tapa ottaa yhteyttä Diakonissalaitoksen työntekijöihin, joita ovat esimerkiksi nuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät ja lääkärit. Projekti on ollut Etelä-Afrikassa menestys ja samaa toivotaan myös Suomessa. Palvelu saatanee käyntiin tässä parin viikon sisään.

Itse toivon henkilökohtaisesti, että tämä palvelu saataisiin myös muualle Suomeen mahdollisimman pian, sillä se vaikuttaa todella lupaavalta ja toimivalta.

(Jutun voi käydä lukemassa joko läheisessä kirjastossa suoraan Helsingin Sanomista otsikolla “Helsinkiläisille nuorille apua Etelä-Afrikasta, tai maksullisesta nettilehdestä.)

Laura Sinkkonen, Varustamo

torstai 25. elokuuta 2011

Koulurauhan julistus otti kantaa nettikiusaamiseen

Eilen julistettiin Koulurauha lukuvuodelle 2011–2012. Alkaneen lukuvuoden koulurauhatyössä halutaan korostaa tasa-arvon ja hyvän yhteishengen merkitystä kouluissa. Erityisesti huomiota kiinnitetään toisen kunnioittamiseen ja tasa-arvoisen kohtelun tärkeyteen myös netissä, ei ainoastaan kouluympäristössä.

Koulurauhatyöryhmä ottaa tämänvuotisessa Koulurauhan julistuksessaan kantaa tärkeään asiaan. Julistuksen mukaan
”Internetin käytön lisääntymisen myötä nettikiusaaminen on yleistynyt hälyttävän paljon. Anonyymisti on helpompi haukkua kuin kasvotusten. Kasvottomuuden takia nettikiusaamista on lähes mahdotonta valvoa. Siksi kaikkien tulisi miettiä tarkasti mitä netissä sanoo.”
Nettikiusaaminen ei välttämättä eroa paljoakaan koulukiusaamisesta, eikä sitä pidä ikinä sietää. Netin kautta on mahdollista saada monenlaisia positiivisia kokemuksia ja luoda ihmissuhteita, mutta myös toisen loukkaaminen, kiusaaminen ja vahingoittaminen onnistuvat nimettömänä tai nimimerkin suojista. Vaikka nettikiusaamista onkin vaikea valvoa, on netissä kiusaajat silti mahdollista jäljittää.

Hyviä vinkkejä nettikiusaamisen kitkemiseen ja siihen puuttumiseen löytyy esimerkiksi Tietoturvakoulun sivuilta tästä klikkaamalla.



tiistai 23. elokuuta 2011

Minun tarinani: Saara omaa tietä etsimässä, osa 1

Minun tarinani –juttusarjassa seuraamme erilaisia nuoria heidän poluillaan koulutus- tai työelämässä tai matkalla kohti omia tavoitteitaan. Ensimmäinen seurattava on 21-vuotias Saara.

Kun Saara oli päättämässä ysiluokkaansa yläkoulussa Kangasalla, ei hänellä ollut vielä tiedossa mitään tarkkaa haaveammattia. Sen hän kuitenkin tiesi, että hän halusi kirjoittaa. Saara kuulikin Oriveden Opiston kirjoittajalukiosta, innostui ajatuksesta, haki lukioon ja pääsi sisään.

Lukioaikansa Saara asui Oriveden Opiston asuntolassa ja nautti ajastaan kirjoittajalukiossa. ”Lukioaika oli hauskaa, sillä kirjoittajalukiossa oli samanhenkistä porukkaa, kun ihmiset sinne olivat kuitenkin valikoituneet tiettyjen kiinnostuksenkohteiden mukaan. Mukavaa oli se, että kirjoittajalukiossa tosiaan pääsi kirjoittamaan”, Saara kertoo. Saara myös menestyi lukiossa hyvin, varsinkin itseään eniten kiinnostavissa aineissa historiassa ja kielissä.

Lukion loppupuolella Saaraa kiinnosti kirjastoala, ja hän haki Tampereen yliopistoon opiskelemaan informaatiotutkimusta. Vaikka yliopiston ovet eivät auenneetkaan, pääsi Saara kesäksi työharjoitteluun kirjastoon. ”Kun olin kirjastossa töissä, huomasin, ettei se olekaan minulle se sopivin ala. Ei enää harmittanut, etten päässytkään opiskelemaan alaa yliopistoon”, Saara kertoo. 

Kesän kestäneen harjoittelun jälkeen Saara kuuli Legioonateatterista, ilmaisupainotteisesta työpajasta. ”Harrastin pienempänä näyttelemistä, ja se oli yksi syy, miksi kiinnostuin Legioonateatterista ja päätin hakea sinne. Pääsin ryhmään, ja viihdyin Legioonalla hyvin koko työpajajakson, sillä siellä oli tosi kivoja ihmisiä, ja tietysti teatterikin on kivaa. Työpajajakso huipentui näytelmän valmistamiseen ja sen esittämiseen”, Saara muistelee.

Saara on ehtinyt myös käydä tarjoilualan peruskurssin Tampereen palvelualan ammattiopistossa. ”En miettinyt alaa sen enempää, vaan tärkeämpää oli se, että keksin itselleni jotain tekemistä. Tietysti oli tosi hyvä saada hankittua anniskelu- ja hygieniapassit. Varmasti tästä koulutuksesta oli hyötyä, kun viime kesänä pääsin töihin Ahjolan kesäkerhoon keittiöapulaiseksi ja kerhon ohjaajan apulaiseksi”, Saara kertoo.

Kun vuosi sitten Saara mietti itselleen tekemistä syksyksi, löysi hän työkkärin sivuilta mahdollisuuden opiskella matkailu- ja ravintola-alaa. Saara oli joskus yläasteella miettinyt hotellialaa ja pääsi nyt opiskelemaan hotellivirkailijan perustutkintoon. Opetus tapahtui TAKK:n tiloissa ja siihen kuului paljon työharjoittelua. ”Huomasin aika pian, ettei ala ole se ´oma juttu´. Olisin kuitenkin halunnut jatkaa opinnot loppuun, mutta lopetin ne kesken perusopintojen jälkeen harjoittelupaikasta saamani heikon palautteen vuoksi. Kesällä piti taas miettiä, mitä keksikin seuraavaksi", Saara kertoo. 

Saaran tarina jatkuu ensi viikolla. Lue silloin, minkälaisia uusia suunnitelmia Saaralla on tämän syksyn varalle!


keskiviikko 17. elokuuta 2011

Apua AKU-toiminnasta!

Oletko ilman opiskelupaikkaa perusopetuksen jälkeen? Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Ota yhteyttä AKU- toimintaan.


Saat tietoa eri ammattialoista, koulutuksista ja vaihtoehtoisista koulutuspoluista tai töihin hakemisesta sekä perusopetuksen numeroiden korottamisesta. AKU- toiminta on hyvä pohtimispaikka myös silloin, kun mietit opintojesi keskeyttämistä, lopetat opiskelusi tai jäät pitkälle sairaslomalle.

AKU =Ammattiin, Koulutukseen ja Uralle

Soita, lähetä tekstari tai sähköpostia:
Jetta Turunen puh. 050 560 8634 (jetta.turunen@akutoiminta.fi)
Minna Nieminen puh. 050 328 6207 (minna.nieminen@akutoiminta.fi)


--------------------------------------------------------------------------------------------


NIVELVAIHEEN OHJAUSTA TAMPEREELLA JO 10 VUOTTA

AKU-toiminta alkoi 1.8.2001 ”perusopetuksen päättäneiden nuorten oppilaiden seuranta- ja ohjausprojektina. Tavoitteena on ollut luoda paikallinen toimintamalli, jonka avulla seurataan ja ohjataan perusopetuksen päättäneiden koulutusvalinnoissaan epävarmoja nuoria koulutusasteiden nivelvaiheessa” (Sopimus 14.12.2000 Opetushallitus toimeksiantajana ja Tampereen ammattiopisto toimeksiannon toteuttajana). Toiminta vakinaistettiin v.2006.

AKU-toiminta on Pirkanmaan ammattiopiston (PAO) ja Tampereen ammattiopiston (TAO) järjestämää ja rahoittamaa toimintaa. Työskentely tapahtuu nk. nivelvaiheessa ja toiminnan keskeinen tavoite on syrjäytymisen ehkäisy sekä koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen.

AKU- toiminta on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 18-vuotiaille peruskoulunsa päättäneille nuorille, jotka ovat ilman opiskelupaikkaa tai keskeyttäneet opiskelunsa toisella asteella tai ovat pitkällä sairaslomalla. AKUn perustehtävänä on ohjata nuoria Ammattiin, Koulutukseen ja Uralle nuoren elämäntilanne huomioiden. AKU-toiminta on seutukunnallista työtä.

Työ on sekä yksilöohjausta että verkostotyötä. Yksilöohjaus voi olla lyhytaikaista neuvontaa, jolloin asiakkuus kestää 1-3 tapaamiskertaa. Pidempi ohjausprosessi sisältää keskusteluja nuoren kanssa nuoren itsensä tärkeinä pitämistä asioista, perhetapaamisia, koulutus- ja urasuunnitteluohjausta, oppilaitoksiin tutustumista, koulutuskokeiluja oppilaitoksissa, vaihtoehtoisten opintopolkujen hakemista, yhteishaun tekemistä sekä tiivistä yhteistyötä TE-toimiston nuorten palvelujen kanssa ammatinvalinnanohjauksessa ja työelämään tutustumisessa työkokeilujen tai –harjoittelujen kautta.

Verkostotyötä tehdään myös perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen ja nuoren omien verkostojen kanssa. Tarvittaessa etsitään nuorten palveluverkostosta uusia yhteistyökumppaneita. Työmme lähtökohtana on nuoren oma käsitys hyvästä elämästä.

AKU-toiminta on osa oppilaitosten ohjaus- ja tukipalveluja, jossa työskentelee yksi Tampereen ammattiopiston sosiaalikuraattori koulutus- ja uraohjaajana ja yksi Pirkanmaan ammattiopiston erityisohjaaja.

AKU-toiminta

tiistai 16. elokuuta 2011

Vinkkipankki: Millainen CV:n tulisi olla?

Töitä hakiessa asianmukaisen CV:n liittäminen työhakemukseen on ensisijaisen tärkeää. Netistä löytyy lukuisia malleja ja ohjeita, joita kannattaa hyödyntää oman ansioluettelon työstämisessä. Tässä yksi esimerkki siitä, millainen asiallinen CV voisi olla.

CV/ANSIOLUETTELO                                             PÄIVÄMÄÄRÄ

HENKILÖTIEDOT:
Nimi, ikä tai/ja syntymävuosi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, mahdollisesti siviilisääty. Henkilötietojen viereen voi liittää myös oman kuvan.

KOULUTUS:
Uusimmasta vanhimpaan.
Oppilaitos, linja, opiskeluaika/valmistumisvuosi, suoritetun tutkinnon nimi.

TYÖKOKEMUS:
Uusimmasta vanhimpaan, vähintään kuukauden tarkkuudella työsuhteen kesto. Jos työkokemusta ei ole paljon, kannattaa kaikenlainen lyhytkin työkokemus mainita.

KIELITAITO:
Asteikolla äidinkieli, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, alkeet.
Esim. englanti - kiitettävä
suomi - äidinkieli

IT-TAIDOT:
Ohjelmistot, käyttöjärjestelmät jne. ilmaise myös osaamisesi taso
Esim. MS Windows (erinomainen), Linux (hyvä)

VARUSMIESPALVELUS:
Koska, missä, aselaji, sotilasarvo

LUOTTAMUSTOIMET:
Mikäli olet toiminut jossain luottamusasemassa, on see hyvä mainita. Esim. rahastonhoitaja, oppilaskunnan puheenjohtaja.

HARRASTUKSET: Esim. lentopallo, kalastus, kuoro.

SUOSITTELIJAT:
Nimi, titteli, yhteystiedot ja miten kyseinen henkilö sinuun liittyy. (Muistathan varmistaa suosittelijalta, että hän on valmis suosittelemaan sinua! Muuten saattaa tulla hämmennystä, kun uusi työnantaja soittaa suosittelijalle ja tämä ei tiedä siitä, että on sinun suosittelijasi.)

Varustamo

perjantai 12. elokuuta 2011

Diginatiivit

Muistan, kun muutama vuosi sitten kuulin ensimmäistä kertaa termin diginatiivi. Muistaakseni jonkin lehden kolumnissa kirjoitettiin diginatiiveista, nuorista ja lapsista, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet aikana, jolloin internet ja monenlaiset uusimman teknologian välineet ovat erottamaton ja luonnollinen osa arkipäivää.

Diginatiiveille elämä ennen nettiä tuntuu antiikkiselta. Diginatiivit luovivat sujuvasti Facebookin, Twitterin, IRC-gallerian,YouTuben ja monien muiden nettiyhteisöjen maailmoissa. Diginatiivit pitävät yhteyttä ystäviinsä älypuhelimien, Messengerin, Skypen tai muiden sosiaalisten medioiden avulla missä vain, milloin vain. Diginatiivit hyödyntävät sosiaalista mediaa opiskeluissaan ja ehkä työelämässäänkin.

Olen itse syntynyt 80-luvun lopulla, enkä koe olevani aivan sataprosenttisen diginatiivi. Nimittäin muistan vielä esimerkiksi sen, kun meille tuli ensi kertaa kotiin modeemin kautta toimiva Internet, mikä tarkoitti sitä että nettiyhteyden ollessa auki piippasi lankapuhelin varattua. Äiti huusi useammin kuin kerran yläkerrassa tietokoneen ääressä istuvalle veljelleni, että ”Internet kiinni, haluan soittaa Riitalle!”. Nyt tuntuisi uskomattomalta, ettei nettiyhteys olisi lähes joka kodissa kiinteä tai ettei äidillä olisi kännykkää.

Muistan myös sen, kun kotiimme tuli ensimmäinen tulostin. Sen ääni oli niin voimakas, ettei samassa huoneessa juuri tehnyt mieli oleilla samaan aikaan kun laite suolti paperia ulos hyvin hitaasti mutta varmasti, ja tietysti mustavalkoisena. Ensimmäisen kännykkänikin sain vasta 12-vuotiaana.

Uskon, että nämä diginatiivit suhtautuvat esimerkiksi työelämään, sosiaalisiin suhteisiin tai vapaa-ajan viettoon jossain määrin eri tavoin kuin aiemmat sukupolvet, eikä kyse ole pelkästään tavanomaisesta sukupolvien välisestä kuilusta. Internet ja erityisesti sosiaalisen median välineet ovat muuttaneet sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitoa monin tavoin. Vaikkapa erilaisten vertaisryhmien löytäminen ja niihin liittyminen käy kädenkäänteessä parilla klikkauksella, ja yhteydenpito missä tahansa maailman kolkassa asuviin kavereihin on helppoa, vaivatonta ja arkipäiväistä.

Myös työnteon muodot ovat ehkä monipuolistuneet. Itse esimerkiksi reissailin heinäkuun läppäri kainalossa, ja tein päivittäisen parin tunnin työpanokseni milloin kaverin vierashuoneen sängyltä, milloin mökin kuistilta. Kaikki työntekoon tarvittavat välineet kun oli helppo pakata reppuun: läppäri, hiiri ja nettitikku kulkivat vaivattomasti mukana.

Mutta onko diginatiivius sittenkään välttämättä riippuvainen siitä, milloin ja millaisessa ympäristössä on varttunut? Uskon, että kenestä tahansa voi vanhemmallakin iällä kehkeytyä diginatiivi. Ehkä se onkin kiinni asenteesta, omaksumishalusta, uteliaisuudesta ja innostuksesta uusiin työnteon, viestinnän, verkostoitumisen ja ajanvietteen mahdollisuuksiin. Tullakseen diginatiiviksi ei ehkä tarvitse olla syntynyt digiaikaan, kunhan saa tehokasta digikylvetystä.

maanantai 8. elokuuta 2011

Moni nuori ilman opiskelupaikkaa vielä elokuussa

Koulut alkavat Pirkanmaalla tällä viikolla. Silti Aamulehti uutisoi lauantaina, miten Kymmenet nuoret ovat yhä ilman opiskelupaikkaa Tampereella. Aamulehden mukaan nuoria, jotka eivät yläkoulun päätyttyä saaneet opiskelupaikkaa lukiosta tai ammattikoulusta, on pelkästään Tampereella noin 80.

Tänä vuonna on kymppiluokille ollut suorastaan tunkua Tampereella, eivätkä kaikki halukkaat mahdu syksyllä alkaviin ryhmiin. Vaihtoehtoina perinteisille kymppiluokalle löytyy Pirkanmaan alueelta ainakin lukiostartti ja Ammattistartit. Mielekästä tekemistä lukuvuoden ajaksi tarjoavat myös esimerkiksi erilaiset työpajat, joita Tampereella tarjoaa muun muassa Silta-Valmennus, mutta myös moni muu taho. Jatko-opiskelupaikkaa vaille jääneen nuoren kannattaakin vielä kysellä opiskelupaikkaa suoraan kouluilta.

Tärkeää olisi, että jokainen nuori löytäisi itselleen yläkoulun jälkeen jatko-opiskelupaikan tai muuta mielekästä tekemistä, sillä tässä nivelvaiheessa ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret ovat vaarassa syrjäytyä kokonaan opiskelu- ja työelämästä. Onneksi lukio- ja ammattikouluopinnoille on olemassa lukuisia hyviä vaihtoehtoja tai niihin valmentavia koulutuksia, joista jokainen nuori varmasti löytäisi omaan tilanteeseensa sopivan vaihtoehdon. Suuri haaste on kuitenkin saada nuoret ja nämä oikeat tahot löytämään toisensa, ja tämä onkin yksi Varustamo-hankkeen tavoitteista.


Vinkkipankki: Näin asioit työ- ja elinkeinotoimistossa

1. Mene TE -toimistoon osoitteeseen, joka löytyy alla olevasta listasta.
2. Ilmoittaudu neuvonnassa ja näytä henkilöllisyystodistus.
3. Sinut ohjataan ottamaan oikea vuoronumero.
4. Odota vuoroasi.
5. Kun oma vuoronumerosi näkyy taululla, siirry palveltavaksi.

Pirkanmaan paikkakuntien te-toimistojen yhteystiedot:
Paikkakunnan nimeä klikkaamalla näet katuosoitteen ja sijainnin kartalla, suluissa linkki te-toimiston nettisivuille.



Varustamo

torstai 4. elokuuta 2011

Nuorten yhteiskuntatakuusta

Helsingin Sanomat kirjoitti heinäkuun lopulla, miten työministeri Lauri Ihalainen haluaa pelastaa nuoret. Hieno ja tärkeä tavoite! Ihalainen pitää yhtenä ministerikautensa tärkeimmistä tavoitteista nuorten yhteiskuntatakuun tehokasta toteuttamista. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on edistää ja tukea nuorten koulutukseen ja työelämään sijoittumista, ehkäistä nuorten työttömyyden pitkittymistä, tunnistaa nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvät tekijät ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä jo varhaisessa vaiheessa.

Nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että kaikille työtä tai opiskelupaikkaa vailla oleville alle 25-vuotiaille nuorille tarjotaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta palvelu tai toimenpide, jolla parannetaan hänen mahdollisuuksiaan selviytyä työmarkkinoilla tai löytää työpaikka. Tällaisia palveluita tai toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka, työnhakuvalmennus tai ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut.

TE-toimisto tarjoaa kaikkia näitä, mutta yhteiskuntatakuuseen sisältyy myös nuoren oma aktiivisuus, esimerkiksi velvollisuus hakea koulutukseen yhteishaussa. Nuorten yhteiskuntatakuun tehokas toteuttaminen vaatisi myös tiivistä yhteistyötä muiden nuorille suunnattuja palveluita tarjoavien tahojen, kuten työpajojen tai etsivää nuorisotyötä tekevien yhteisöjen kanssa.

Konkreettisesti yhteiskuntatakuun toteutuminen tarkoittaa sitä, että yhdessä nuoren kanssa laaditaan yksilöllinen työllistymissuunnitelma: henkilökohtainen toimintasuunnitelma siitä, miten tästä tilanteesta jatketaan eteenpäin. Tämän jälkeen nuori ohjataan mahdollisimman pian parhaiten hänelle sopivaan ja hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaan toimintaan, riippuen esimerkiksi siitä, onko tuleva ala jo selvillä vai ei, tai tarvitseeko nuori muuta erityistukea elämässään.

keskiviikko 3. elokuuta 2011

VaHVerO ­– Sieni jokaiseen makuun!

Varustamo-hankkeessa toimivat vertaisohjaajat saivat tässä nimen itselleen: Vahverot. Nimihän tarkoittaa sientä, mutta se muodostuu sanoista VArustamo-Hankkeen VERtaisOhjaaja. Vahverot kasvavat täyteen mittaansa syksyllä ja nauttivat myös sateisesta säästä eli murheista ja huolista.


Kerro siis rohkeasti meille murheesi tulevaisuuden suunnitelmien osalta. Etkö saanutkaan opiskelupaikkaa, jonka olisit tahtonut? Etkö ole varma, mihin alalle tahtoisit? Onko harjoittelupaikka hakusessa? Kaikkiin näihin ja muihinkin kysymyksiin tarjoutuvat auttamaan, tukemaan ja vastaamaan VaHVerOt! Alkuun pääsee vaikkapa Varustamon Facebook-sivulta!



(Vahveroja voidaan nauttia vaikkapa perunamuusin ohella :) )


Laura Sinkkonen, Varustamo