Kuulumisia vertaisohjaajakoulutuksesta

Vertaisohjaajana verkossa –koulutuksen toinen toteutus eli tuttavallisemmin VOV2 käynnistyi helmikuun alussa. Koulutukseen valittiin 13 opiskelijaa, ja yhteisiä tapaamisia on takana jo kolme.

Ensimmäisellä viikolla tutustuimme Varustamo-hankkeeseen ja toisiimme sekä pohdimme nuoruutta elämänvaiheena sekä sitä, mitä vertaisohjaus tarkoittaa. Toisella viikolla aloitettiin sosiaaliseen mediaan tutustuminen ohjauksen ja vertaisohjauksen näkökulmasta. Viime viikolla eli kolmannella viikolla teemana oli ohjaus ja vertaisohjaus, ja opiskelijat pääsivät myös harjoittelemaan ohjaamista chatissa. Myös viime kevään koulutuksen käyneitä vetureita on käynyt kertomassa työstään Varustamolla.

Koulutuksen alku on todella lupaava ja mukana on monta mukavaa ja innostunutta ihmistä. Tällä porukalla saadaan hyviä juttuja aikaiseksi! :)

Sini, vertaisohjaajakouluttaja, Varustamo

Minun tarinani: Saara omaa tietä etsimässä, osa 3

Minun tarinani –juttusarjassa seuraamme erilaisia nuoria heidän poluillaan koulutus- tai työelämässä tai matkalla kohti omia tavoitteitaan.Nyt vuorossa kolmas osa Saaran kertomuksesta. Kahdessa ensimmäisessä jutussa kuulimme Saaran aiempia kokemuksia koulutusmaailmassa ja suunnitelmia lähitulevaisuuden varalle: syksyn alussa suunnitelmissa oli taidehistorian opinnot avoimessa yliopistossa, te- ja sosiaalitoimiston järjestämä kuntouttava työtoiminta sekä venäjän alkeiden opiskelu. Tarinan ensimmäiset osat ja myös muita tarinoita pääset lukemaan tästä.

Nyt kun Saara muistelee syksyisiä suunnitelmiaan, hän toteaa, ettei kaikki mennytkään aivan kuten oli alunperin kaavaillut. "Taidehistorian opinnot avoimessa yliopistossa peruuntuivat kokonaan, koska ryhmään ei tullut tarpeeksi osallistujia. Se oli vähän harmillista. Kuitenkin venäjän opiskelun aloitin Tampereen työväenopiston kurssilla. Nyt osaan esimerkiksi jo lukea venäjää, vaikka seitsemän erilaista s-kirjainta aiheuttaakin vielä hieman vaikeuksia... On myös ollut kiva huomata, että yksinkertaiset kuullunymmärtämistehtävät alkavat olla jo aika helppoja", Saara kertoo. Alkeiskurssi jatkuu vielä huhtikuun loppuun, joten Saaran venäjän opinnot jatkuvat myös kevätpuolella.

Myöskään kuntouttava työtoiminta ei alkanut vielä syksyllä, kuten Saara oli suunnitellut. Kuntouttavalla työtoiminnalla on Tampereella monta eri toimipistettä, ja Saara pohti kahden vaihtoehdon välillä: aloitusryhmä, tai työtoiminta Pelastusarmeijan kirpputorilla. Lopulta hän päätyi helmikuun alussa alkaneeseen aloitusryhmään. "Olen viihtynyt kuntouttavassa tosi hyvin, siellä on tosi mukavaa porukkaa ja kodikkaat tilat", Saara kertoo. Käytännössä kuntouttavan työtoiminnan ryhmä toimii niin, että Saara käy kolmena päivänä viikossa neljän tunnin ajan työtoiminnassa. "Siellä noin puolet ajasta keskustellaan muun muassa terveellisistä elämäntavoista, liikunnasta, kouluun ja töihin hakemisesta ja yleensäkin elämänhallinnasta. Puolet ajasta on työtoimintaa paikan eri toimipisteissä", hän kertoo. Tähän mennessä Saara on ollut työtoiminnassa lähinnä askartelupuolella ja esimerkiksi tällä viikolla valmistanut itselleen kaulakorun, ja nauttinut kovasti käsillä tekemisestä.Lisäksi työtoiminnassa olisi mahdollista esimerkiksi tehdä keittiötöitä, remonttihommia sekä avustavia toimistotehtäviä. "Kätevää, että sieltä saa samalla työkokemusta", Saara toteaa. 

Kaiken kaikkiaan Saara on kokenut kuntouttavassa työtoiminnassa käymisen mukavaksi ja hyödylliseksi. "Huomaa, että kun on ollut 9 kuukautta työttömänä, niin on tosi ihanaa päästä taas tekemään jotain. Saa tosi paljon enemmän energiaa ja jaksaa kuntouttavassa oltujen päivien jälkeen tehdä paljon muutakin", hän kertoo. Hän myös kertoo, että on mukavaa kun kuntouttavan työtoiminnan ryhmä kokoontuu vain kolmena päivänä viikossa, niin aikaa jää myös esimerkiksi harrastuksille. "Kuntouttava työtoiminta on tällainen hyvä pehmeä lasku opiskeluun tai työharjoiteluun", hän toteaa varmasti oikein osuvasti.

Saaran tarina jatkuu ensi viikolla! Silloin hän kertoo muista suunnitelmistaan keväälle ja siitä eteenpäinkin. 

Minun tarinani: Marja-Leenan mutkikas opiskelupolku, osa 4

Minun tarinani –juttusarjassa seuraamme erilaisia nuoria heidän poluillaan koulutus- tai työelämässä tai matkalla kohti omia tavoitteitaan. Tämä on neljäs osa Marja-Leenan tarinaa, jonka ensimmäiset osat julkaistiin blogissa syyspuolella. Aiemmin Marja-Leena kertoi muun muassa välillä hieman takkuillen sujuneista sosiaalialan opinnoistaan sekä suunnitelmissa olevista työharjoitteluista ja opinnäytetyöstä. Aikaisemmat jutut ja myös muita tarinoita pääset lukemaan tästä.

"Minulla loppui juuri ensimmäinen kevään työharjoittelujaksoista. Toteutin harjoittelun aikana koulukerhoa täällä Porissa ja olin mukana lasten syntymäpäivien järjestelemisessä sekä mummuja kävimme ulkoiluttamassa kotikäynneillä. Tästä harjoittelujaksosta ei helpolla päässyt, sillä hyvästä työilmapiiristä ei ollut tietoakaan. Nyt on edessä kuitenkin toinen harjoittelu sosiaalitoimistolla, kävin siellä tutustumassakin ja harjoitteluohjaaja vaikutti todella mukavalta! Jospa nyt vihdoinkin pääsisi oppimaan mukavissa merkeissä. 

Joululomalla sain opinnäytetyöni alkuun mukavasti. Ensin on pitänyt kirjoittaa teoriaosuutta ja siinä onkin haastetta riittänyt. Vaikka kirjoittaminen on mukavaa puuhaa, niin opinnäytetyön tekeminen on tavattoman hidasta ja työlästä. En olisi osannut kuvitellakaan, kuinka paljon asioita pitää ottaa huomioon: suunnitelmani ovatkin vaihtuneet jo vaikka kuinka moneen kertaan. Seuraavana on vuorossa sopimusten allekirjoitukset tutkimuskoululla. Teoriaosuus pitäisi saada kevään aikana kirjoitettua loppuun, jotta voisi alkaa keskittymään itse asiaan, eli tutkimuksen tekoon ja sen suorittamiseen koulussa. 

Tällä hetkellä ajatukset ovat olleet ehkä liikaakin presidentinvaaleissa, mutta onneksi parin päivän päästä jännittäminen saa loppua ja voi alkaa taas keskittyä olennaiseen. Kesätöitäkin pitäisi ruveta etsimään, mikä tulee olemaan jälleen niin suuri homma. On se kumma, kun ei tekeville nuorille voi löytyä työpaikkaa helpommin, kuin viidenkymmenen hakemuksen jättämisen jälkeen - jos silloinkaan."

Marja-Leenan tarina saa todennäköisesti jatkoa vielä kevään mittaan, joten pysykää kuulolla!

Kesätöitä helmikuussa?

Vaikka ulkona paukkuvat parhaat pakkaskelit, kannattaa silti jo näin helmikuussa uhrata hetki ajatuksistaan kesälle. Mikäli nimittäin mielii ensi kesänä kesätöihin, on niiden etsiskelyyn hyvä aktivoitua ajoissa. Monelle opiskelijalle kesätöiden metsästys on jokakeväinen stressinaihe, toiset taas ovat tänä keväänä ensi kertaa työnhaussa.

Mistä siis kannattaisi lähteä liikkeelle? 

Ensin on ainakin hyvä miettiä, millaiset työt itselle sopisivat kaikkein parhaiten. Onko sinulla mahdollisuus uhrata koko kesä työnteolle, vai sopisiko vain kuukauden pesti paremmin suunnitelmiisi? Myös työkokemus, koulutus ja oma kiinnostus kannattaa ottaa huomioon; ne ovat myös tärkeällä sijalla siinä, kun työnantajat valitsevat sopivimpia kesätyöläisiä. Mikäli olet opiskeluissasi pitkällä tai sinulla on jopa jo ammattikoulutus hankittuna, kannattaa oman alan kesätyömahdollisuuksia kartoittaa. Kuitenkin myös ilman kummoista työkokemusta tai koulutusta kesätöitä kyllä löytyy: esimerkiksi monet myynti-, siivous- ja puutarha-alan kesätyöt ovat sellaisia, että niihin tärkeimpänä edellytyksenä on reipas ote työntekoon. 

Kun ensimmäiset suuntaviivat omista mahdollisuuksista ja kiinnostuksista on selvillä, on edessä avoimien kesätyöpaikkojen etsiskely. Netti on tässäkin paras apuväline. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston mol.fi -sivujen hausta kannattaa tarkastaa uudet paikat tasaisin väliajoin, tällä hetkelläkin sieltä löytyy 186 avoinna olevaa kesätyöpaikkaa Pirkanmaan alueella. Myös uudesta haussa.fi -palvelusta saattaa löytyä unelmien kesätyöpaikka. Kaupunkien ja kuntien opiskelijoille ja koululaisille tarkoitetuista kesätyöpaikoista tiedotetaan yleensä kyseisen kaupungin tai kunnan nettisivuilla, joten oman kotipaikan nettisivut kannatta tarkistaa. Myös omasta seurakunnasta saattaa löytyä kesätyö, ainakin Tampereen seurakunnalla on tarjolla liuta paikkoja eri ikäisille. Tampereella suuri nuorten työllistäjä kesästä toiseen on Särkänniemi, joka tänäkin vuonna palkkaa satoja nuoria kesätyöläisiä. 

Netistä löytyy lukuisia työnhakuun tarkoitettuja sivuja ja palveluita, joten jos edellämainituista ei löydy mieleistä, kannattaa googlettelemalla koittaa onneaan. Mikään ei myöskään estä sinua kävelemästä suoraan mielenkiintoiseen työpaikkaan, vaikkapa lähikauppaan, kysymään mahdollisuuksia kesätöihin. 

Kun sopivanoloisia kesätyöpaikkoja alkaa löytyä, on hyvä lähettää hakemukset ja cv hyvissä ajoin. Eikä pidä luottaa siihen, että ensimmäinen hakuyritys tuottaa tulosta, sillä moniin paikkoihin hakijoita voi olla kymmenittäin. Hakemukseen kannattaa panostaa erikseen kutakin haettua paikkaa varten. Myös cv on syytä laittaa kuntoon ennen työnhakurupeamaa, yhden mallin cv:n kokoamiseen löydät vaikkapa tämän blogin Vinkkipankki-osiosta.

Sitkeys kannattaa tässäkin hommassa. Tsemppiä ja intoa kesätyön metsästykseen!'

Ps. Ystävänpäivälisäys jälkikäteen: Tampereen kaupungin kesätyöpaikat tulivat nyt hakuun, käy kurkkaamassa tästä, löytyy myös paljon paikkoja koululaisille!

Mikä susta tulee isona?

Kevään 2012 yhteishaku alkaa kolkutella jo ovella, ja lukuisten nuorten päässä pyörii kysymys, johon oli niin helppo vastata pienenä hiekkalaatikkoleikkien temmellyksessä: ”Mikä susta tulee isona?”

Niin, silloin vaahtosammuttimen kokoisena siihen löytyi yksiselitteinen vastaus, joka perustui johonkin ihan muuhun kuin työllistymislukuihin ja keskivertopalkkaan. Nyt teini-iän saavuttaneelta nuorelta kysyttynä sama kysymys saattaa aiheuttaa tuskastuneita huokauksia, epämääräistä mutinaa ja ahdistusta. Helpoimmassa tapauksessa voi tietysti olla, että vastaus tulee yhtälailla tykinsuusta kuin pienempänäkin, mutta harvan kohdalla näin on. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tämän tuskailun kanssa ei todellakaan ole yksin ja ettei ne sukulaistädit mitään pahaa sillä kyselyllään tarkoita.

On hyvä myös pitää mielessä, että sama kysymys voi tulla mieleen vielä vanhemmallakin iällä; Ei elämä kaadu siihen, jos huomaatkin myöhemmin tehneesi väärän valinnan ammatinvalinnan suhteen – tai voiko edes käyttää sanaa ”väärä”? Ihminen kuitenkin oppii kaikista valinnoistaan ja jokaisesta koulutuspolusta voi muodostua tulevaa polkua rikastuttava kiertotie. Jännittävin matka ei yleensä synny moottoritietä pitkin täyttä vauhtia suihkiessa, vaan pieniä maanteitä huristellessa ja ehkä joskus vähän harhaillessakin. Voi myös olla, että ammatinvalintaa tehdessä vierellä voi kailottaa kaikkitietävältä vaikuttava navigaattori, jonka ohjeet huomaatkin puolivälissä matkaa virheellisiksi ja kaartaessasi omia reittejäsi korvissa soi itsepintainen ääni, joka käskee tekemään U-käännöksen. Joskus onkin hyvä jättää navigaattorit omaan arvoonsa ja turvautua omaan maalaisjärkeen ja tarvittaessa kartan apuun.

Millaista karttaa ammatinvalinnassa voisi käyttää apuna? Joskus suuria valintoja pyöritellessä ajatukset tuntuu menevän pahasti solmuun, ja silloin onkin hyvä ottaa kynä käteen ja lähteä kirjaamaan ylös asioita, joita voisit kuvitella tekeväsi työksesi tai joita toivot tulevalta ammatiltasi. Tai jos toiveiden listaaminen tuntuu alkuun hankalalta, voi myös kokeilla poissulkemisen tekniikkaa – mitä et ainakaan halua tehdä työksesi? Epämieluisia vaihtoehtoja listaamalla saattaakin yhtäkkiä huomata, että jäljelle jää muutama ammatti, joista valita.

Miettiessäsi omia kiinnostuksen kohteitasi saatat huomata niiden olevan keskenään hyvin erilaisia. Silloin voi olla hyvä ottaa miellekartta avuksi: Merkkaa keskelle karttaa itsesi ja piirrä eri suuntiin lähteviä viivoja, joiden toiseen päähän kirjoitat sinua kiinnostavan asian. Voit tehdä viivoista eripituisia sen mukaan, mitkä asiat kiinnostavat sinua enemmän: mitä lähempänä viivan toinen pää on sinua, sitä tärkeämpänä sitä pidät. Kiinnostuksen kohteista voitkin sitten miettiä niihin liittyviä ammatteja, jotka sinua kiinnostavat. Kuhunkin ammattiin liittyviä koulutuspolkuja voit selvittää esimerkiksi netistä, opoltasi, tutuiltasi tai Varustamon vertaisohjaajilta kysäisemällä! Ammatinvalintaa pohtiessasi voit myös käyttää apuna ja ideoiden antajina erilaisia netistä löytyviä ammatinvalintatestejä (esimerkiksi AVO-ohjelmaa).

Esimerkki ammatinvalinnan kartasta

Ammatinvalintaa tehdessä on tärkeää seurata rohkeasti omia unelmiaan ja toiveitaan. Eikä niitä pieniä reitiltä eksymisiä kannata pelätä.

”Edessä on sata ovea, tuhat tietä. Valitse sydämellä, punnitse tunteella, käytä hiven järkeä. Jos erehdyt, uskalla itkeä, uskalla nauraa, uskalla muuttaa suuntaa. Ovet on tehty avattaviksi, tiet tallattaviksi ja elämä elettäväksi!”

Telma Rivinoja, Varustamo