NUORISOTAKUU

Mikä?
Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorisotakuu, jonka avulla nuorille yritetään saada työ- ja koulutuspaikkoja. Nuorisotakuu tarjoaa siis alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka taasen takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Miksi?
Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu hallituksen ohjelmaan. Nuorisotakuun tavoitteina ovat nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Lisäksi kaikille nuorille tarjotaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa.

Kuvan lähde

Mitä se oikeasti tarkoittaa?
Jos jäät peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa, koulutustakuulla sinulle varmistetaan jatkokoulutuspaikka. Sinun kannattaa tässä tilanteessa olla yhteydessä opinto-ohjaajaasi tai työ- ja elinkeinotoimistoon (eli työkkäriin). Jos jäät ilman työpaikkaa ammatillisen koulutuksen jälkeen, nuorisotakuulla sinulle varmistetaan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka. Nuorelle työttömälle työnhakijalle laaditaan työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan toimista, joita TE-toimisto tarjoaa nuorelle ennen kolmen työttömyyskuukauden päättymistä. Näitä toimia voivat olla työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Työllistymissuunnitelmaa laaditaan yhteisesti TE-toimiston ja työnhakijan kesken ja se aloitetaan kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Osallistuminen työllistymissuunnitelman laadintaan sekä osallistuminen siinä sovittuihin työvoimapalveluihin, ovat niin työnhakijaa kuin TE-toimistoa velvoittavia toimia.

Pirkanmaalainen ammattistarttiopettaja kertoo nuorisotakuusta näin:
“Takuu siitä, että jokin paikka löytyy, ei välttämättä osu aina yksiin sen kanssa, mitä nuori itse oli ajatellut. Myös nuoren täytyy olla valmis talkoisiin, sillä ketään ei voi pakottaa mihinkään. “

“Peruskoulunsa päättäneelle on tärkeintä löytää jatko-opiskelupaikka, jotta hän saisi jonkin tutkinnon alleen ja tutkinnon saaneet opiskelijat taas tarvitsevat alan työpaikan, jolleivat sitten suoraan halua jatkaa jatko-opintoihin.”

“Nuoren olisi hyvä tietää oikeutensa eli mitä hänen on oikeus saada. Eli apuja saa, jos sitä vain haluaa ottaa vastaan. Tärkeää on tosiaan myös tietää, että miten homma lähtee pyörimään, mihin pitää ensin mennä.”



Video nuorisotakuusta: http://vimeo.com/48583079


Mitä mieltä olet nuorisotakuusta ja luotatko, että sen tavoitteet saavutetaan? Kommentoi!

Kiitos Pirkanmaan ammattistarttien opettajat sekä tutun opinto-ohjaajamme neuvoista!


Jutta & Telma, Varustamo

Lähteinä toimivat:
Nuorisotakuu: http://www.nuorisotakuu.fi
Koulutustakuu: http://www.koulutustakuu.fi/
Tredun opintojen ohjaaja ja Pirkanmaan ammattistarttien opettajat

Hyödyllisiä linkkivinkkejä:
Nuorten palvelutarjotin, Tampere: http://www.ptvt.fi/tampere/yhteiset/lisattava_teksti.tmpl?id=1903
Helsingin Sanomien artikkeli: “Hengailijasta tuli työnhakija”
http://www.hs.fi/paivanlehti/20012013/kotimaa/Hengailijasta+tuli+ty%C3%B6nhakija/a1358575864662

ESITTELYSSÄ TOPONETTI

Kuvan lähde

Toponettiin pääset tästä http://www.toponetti.fi/

Toponetti on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan kuntien oppilaanohjauksen sivusto. Sivustolta saa tietoa, neuvoja, ohjeita työelämään tutustumiseen liittyen, jatko-opintojen suunnittelussa ja oppimisen taitojen kehittämisessä. Sivusto on todella kattava ja se on jaettu niin, että tietoa löytyy niin yläkouluun menevälle, toisen asteen koulutukseen hakijalle sekä tet-paikan ja kesätyöpaikan etsijälle.

Yläasteelta toiselle asteelle -tietonurkasta löytyy tietoa ja linkkejä, mitä toisella asteella voi opiskella niin yleisesti kuin Tampereelle ja Pirkanmaalla, yhteishausta, täydennyshausta, pääsykokeista sekä tutustumiskäynneistä sekä  info-illoista. Lisäksi sieltä voi käydä lukemassa tarinoita ja kokemuksia toisen asteen koulutuksesta.

Kuvan lähde

Sivusta on siis paljon apua etenkin näin yhteishaun alla, koska sieltä löytyy kattavasti tietoa yhteishakuprosessista sekä ajankohtaista tietoa ja ilmoitusta erilaisista tapahtumista ja tutustumisilloista, kuten lukioiden ja ammattiopistojen infotilaisuuksista.

Käyhän tutustumassa sivuun ja kommentoi, mitä mieltä olet, onko se mielestäsi hyvä sivusto ja mikä siellä oli mielestäsi erityisen hyödyllistä? :) 

- Jutta, Varustamo

Facebook, rakkaalla lapsella on monta nimeä

Facebook, FB, Feissari, Naamakirja... Jos et ole Facebookin käyttäjä mutta harkitset asiaa, kannattaa ihan alkajaisiksi tutustua oivalliseen suomenkieliseen aloittelijoille tarkoitettuun Facebook-oppaaseen täällä! Myös Varustamon blogissa aiemmin julkaistuisa SOME-oppaista (1 & 2) voit löytää hyödyllistä tietoa niin Facebookista kuin sosiaalisesta mediasta ylipäätään. 

http://farm5.staticflickr.com/4135/4782358121_5a95a8cc97.jpg

Asetusten kautta alkuun

Kun profiili on Facebookiin luotu, on syytä tutustua tarkemmin vielä itse palvelun käyttöehtoihin sekä ennen kaikkea käyttäjätilin asetuksiin ja yksityisyysasetuksiin. Tässä blogitekstissä käydään läpi muutamia tärkeimpiä yksityiskohtia asetuksista, mutta on tärkeää pysytellä asetusten suhteen hereillä, varmistaa aina toisinaan niiden olevan oikein sekä etsiä lisätietoa ongelmatilanteissa.  Yleisistä käyttäjätilin asetuksista pääset muokkaamaan nimeäsi, salasanaasi, käyttämääsi sähköpostiosoitetta sekä Facebook-profiilisi osoiteriviä/käyttäjänimeä, joka kannattaakin muokata mieleisekseen (esim. etunimi.sukunimi-muotoiseksi). Turvallisuusasetuksista kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että pyytää palvelua käyttämään suojattua selaamista aina, kun se on mahdollista - pieni rasti oikeassa ruudussa voi merkitä paljon oman tietoturvasi kannalta! Ilmoitusasetuksista voit valita, mistä Facebook-toiminnoista haluat ilmoituksen sähköpostiisi. Tilausasetuksissa voit puolestaan yhdistää Facebook-profiiliisi oman twitter-tilisi tai mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi tilata julkiset Facebook-päivityksesi omaan uutisvirtaansa etusivulleen.

Yksityisyysasetuksissa voit muokata profiilisi julkisuutta. Tässä kohdin onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, keiden haluat oikeasti näkevän sivullasi julkaistut viestit ja kuvat. Yksityisyysasetuksissa voit myös muun muassa muokata yhteydenoton asetuksia sekä aikajanaan ja merkitsemiseen liittyviä asetuksia: kuka voi lähettää sinulle viestin, kuka voi etsiä profiiliasi Facebookista puhelinnumeroasi tai sähköpostiosoitettasi käyttämällä, kuka voi julkaista viestejä aikajanallasi, kuka voi merkitä sinut omiin julkaisuihinsa ja kuka puolestaan näkee nämä merkityt julkaisut? Voit myös päättää, haluatko aikajanasi tietojen näkyvän julkisesti silloin, kun tietojasi etsitään jollain hakukoneella, kuten Googlella. Yksityisyysasetuksien kautta voit myös estää joidenkin henkilöiden yhteydenotot tai tietyt sovelluskutsut.

Ryhmätoiminta Facebookissa

Facebookiin on mahdollista perustaa kolmenlaisia ryhmiä: avoimia, suljettuja ja salaisia. Kaikkiin ryhmiin täytyy lähettää liittymispyyntö, jonka voi hyväksyä ryhmän asetuksista riippuen joko kuka tahansa ryhmän jäsen tai ryhmän ylläpitäjä(t). Ryhmiin voi lisätä päivityksiä, tapahtumia, kuvia, kyselyjä sekä tiedostoja.

http://farm3.staticflickr.com/2345/5713704415_8a6973f7a2.jpg

Avoimet ryhmät ovat sellaisia, joiden sisäiset julkaisut sekä jäsenten profiilit voi nähdä kuka tahansa. Tällainen ryhmämuoto sopii hyvin yleiseen tiedonjakoon esimerkiksi tietyn aihepiirin tiimoilta (esim. “Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa” on avoin ja erittäin aktiivinen ryhmä) tai vaikkapa oman oppilaitoksen ryhmäksi entisille ja nykyisille opiskelijoille.

Suljettu ryhmä on sellainen, jonka jäsenten profiilit voi nähdä kuka tahansa, mutta jonka sisäisiä julkaisuja ei voi nähdä kukaan ryhmän ulkopuolinen. Tämä sopii käytettäväksi silloin, kun ryhmässä julkaistaan sellaisia tietoja, joiden ei haluta valuvan ulkopuolisten silmille (kuten osoitetietoja, kuvia tai muuten vaan yksityisempiä asioita). Tällaisia ryhmiä näkee käytettävän esimerkiksi oppilaskuntien ja ainejärjestöjen sisäisessä viestinnässä. 

Salainen ryhmä on sellainen, jonka jäsenet ja julkaisut - toisin sanoen olemassaolon - näkee ainoastaan kyseisen ryhmän jäsenet. Tämä sopii käytettäväksi silloin, kun ei haluta kenenkään tietävän ryhmästä. Sitä voi hyödyntää vaikkapa oman perheen tai kaveriporukan sisäiseen viestintään.

Silloin kun ryhmässä on enintään 16 jäsentä, on mahdollista käyttää Facebookin chatti-ominaisuutta ryhmäläisten kesken. Ainakin suljetun ryhmän kohdalla online-tilassa näkyy vain omat kaverit, jotka kuuluvat kyseiseen ryhmään, eivät siis muut ryhmän jäsenet. Tätä ryhmän chatti-toimintoa käytettäessä kaikki ryhmän jäsenet voivat lukea käydyn keskustelun jälkikäteen, vaikkeivät olisivatkaan osallistuneet varsinaiseen chattailuun.

Linkkivinkit:

Henry Laasasen facebook-filosofia: http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97076-facebookin-k%C3%A4yt%C3%B6n-filosofia.

Nettifiksuus-opas löytyy täältä ja lisätietoja tietoturvaoppaan sivuilta: http://www.tietoturvaopas.fi/perusohjeet.html

Taitojasi voi vielä testailla: http://www.tietoturvaopas.fi/yksityisyystesti/index.html



Telma ja Sanni, Varustamo

Some-opas osa 3: Työpaikka somen kautta

Työnhaussa on nykyään yleistynyt sosiaalisen median käyttö ja somea hyödynnetään yhä enemmän uusia työntekijöitä haettaessa. Verkossa voi selata avoimia työpaikkoja eri aloilta, ottaa yhteyttä työpaikkaan kysyäkseen tarkempia tietoja, jättämään työhakemuksen sekä ansioluettelon. Sosiaalisen median käyttötaidot ovat tärkeitä, sillä ne auttavat myös työpaikan haussa.

Somen työnhakupalveluita on monia, mutta niistä ehkä suurimmat ja suosituimmat ovat LinkedIn, JobiJobi, Haussa.fi ja eri yrityksien Facebookin ja Twitterin profiilit.

LinkedIn http://www.linkedin.com/

LinkedInissä voi rakentaa omaa ammatillista verkostoaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin Facebookissa. Ainoana erona on se, että LinkedIn keskittyy työelämään, ja jokainen käyttäjä täydentää sinne oman työhistoriansa ja taitojaan ansioluettelon tapaan.

JobiJobi http://www.jobijobi.fi/ ja https://www.facebook.com/JobiJobi?fref=ts

JobiJobi on työnhakuun ja rekrytointiin suunnattu sosiaalisen median kanava erityisesti nuorille. Sivustolta löytyy hyödyllisiä artikkeleita, esityksiä ja videoita liittyen nuorten työnhakuun. JobiJobi antaa vinkkejä työnhakuun, mutta ilmoittaa myös avoimista työpaikoista.

Haussa.fi http://www.haussa.fi/ ja https://www.facebook.com/Haussa.fi?fref=ts

Haussa.fi-palvelussa työnhakijat voivat etsiä erityyppisiä työsuhteita ja tuoda osaamistaan esille ansioluettelon eli cv:n  ja tekstimuotoisen hakemuksen lisäksi linkittämällä profiiliinsa myös mediaelementtejä sekä keräämällä persoonaan liittyviä suosituksia. Tämän lisäksi sivustolta löytyy hyödyllistä tietoa erilaisten artikkelien, videoiden ja blogitekstien muodossa erilaisista ammattialoista. Facebookissa Haussa.fi-palvelusta löytyvät ajankohtaiset asiat ja uudet, avoimet työpaikat.

Uratie http://www.uratie.fi/

Uratiessä voi lukea ajankohtaisia artikkeleita ja uutisia työelämässä puhuttavista asioista. Lisäksi siellä pääsee rekisteröitymään palveluun ja näin tekemään oman työnhakuprofiilin ja ansioluettelon (cv) sekä katsastamaan kattavasti työpaikkatarjontaa. Uratie.fi on myös muutakin kuin vain listaus työpaikoista. Se tarjoaa runsaasti taustoittavaa juttumateriaalia, ohjeita, vinkkejä ja muistilistoja työnhakijan käyttöön.

Kuvan lähde

Hyvä muistaa!

Sosiaaliseen mediaan ja työnhakuun liittyen on hyvä pitää mielessä, että Suomen lain mukaan työnantaja ei saa käyttää työnhakijasta somesta löytämäänsä tietoa päätöksenteossa, jos työnhakija ei itse ole antanut lupaa näiden tietojen käyttöön. Toisin sanoen työnantajalla ei ole lupaa googlettaa työnhakijaa. Jos kuitenkin työnhakija kertoo esimerkiksi Facebook- tai LinkedIn-profiilinsa tai bloginsa osoitteen, voi työnantaja käyttää niistä saamiaan tietoja hyödykseen. Some tarjoaa siis mahdollisuuden valottaa jotain puolta itsestä potentiaaliselle työnantajalle, mutta tätä mahdollisuutta on syytä käyttää harkiten ja miettiä, mitkä tiedot voivat olla hyödyksi ja mitkä puolestaan eivät.

Hyödyllisiä videolinkkejä:

Kuinka hyödyntää Facebookia, Twitteriä ja LinkedIniä työnhaussa?:
http://www.haussa.fi/ajankohtaista/id/71

Esimerkki työnhakuvideosta:
http://www.youtube.com/watch?v=fPRYrFDiGIk

Lähteinä käytetty:

* Miettinen, Janne. 2010. Sähköiset työnhakupalvelut. Opinnäytetyö. Laurea. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15543/Sahkoiset_tyonhakupalvelut_Janne_Miettinen.pdf?sequence=1

* Sanna Suonpää. Sosiaalinen media rekrytointikanavana - hypea vai hyötyä. Monster.fi. http://mhx.monster.fi/hr/hr-parhaat-kaytannot/ohjeita-rekrytointiin/tyonantajamielikuva/sosiaalinen_media_rekrytointikanavana.aspx

* JustRecruitMe http://www.justrecruitme.com/fi/jobseeker-guide/sosiaalinen-media


Jutta ja Telma, Varustamo

SOME-opas osa 2: Mitä somen välineitä on olemassa ja miten niitä voi hyötykäyttää?

Some-välineitä on olemassa valtava määrä, jokaiseen kuviteltavaan tarkoitukseen löytyy varmasti omansa. Alla olevasta kuvasta voit nähdä some-välineiden kirjoa. Kannattaa tutustua eri some-välineisiin ja valita niistä itselleen mieluisimmat sekä omiin käyttötarkoituksiin sopivat. 

Kuvan lähde

Suosituimpiin ja tunnetuimpiin some-välineisiin Suomessa lukeutuvat varmasti ainakin Facebook, blogit esim. Blogger ja Wordpress, YouTube, Twitter, IRC-Galleria ja LinkedIn. Joidenkin näiden palveluiden ominaispiirteitä ja käyttötarkoitusta voidaan avata seuraavan donitsikuvan avulla:

Kuvan lähde

Blogeista ja bloggaamisesta voit lukea Varustamon blogissa aiemmin julkaistun oppaan täältä:
http://varustamo.blogspot.fi/2012/10/millainen-on-hyva-blogijuttu.html

Twitter https://twitter.com/

Twitteristä kuulee sanottavan, että tärkeää ei ole miten jotakin sanot, vaan mitä sanot. Twitter on mikroblogi, jonka viestit voivat olla pituudeltaan korkeintaan 140 merkin mittaisia, eli sanottavansa täytyy pystyä tiivistämään. Risuaidalla (#) merkitään erilaisia keskusteluteemoja, jotka teemoittelevat twiittaukset/liverrykset omiin kategorioihinsa. Twitterissä kuka tahansa voi seurata kenen tahansa julkaisuja ja twiitata niitä eteenpäin omille seuraajilleen. 

Twitteristä löytyy oma esittelyvideonsa (Twitter in Plain English): http://www.youtube.com/watch?v=ddO9idmax0o&feature=fvwrel

Facebook https://www.facebook.com/

Facebookin idea perustuu erilaisten julkaisujen, kuulumisien, kuvien, videoiden ja linkkien jakamiseen, kommentointiin sekä tykkäämiseen. Facebookiin voi luoda käyttäjäprofiilin yksityishenkilölle tai sivun  esimerkiksi yritykselle, yhteisölle, brandille, harrastukselle tai fanisivuston jollekin henkilölle. Käyttäjäprofiilien julkaisujen seuraajia pystyy säätelemään yksityisyysasetusten avulla. Nykyään Facebookissa on myös mahdollista tilata yksityishenkilöiden julkaisuja itselleen, jos käyttäjäprofiilin omistaja on antanut siihen yksityisasetuksissaan luvan. Erilaisista sivustoista tykänneet käyttäjät puolestaan saavat uutisvirtaansa kyseisten sivustojen julkaisut.

Facebookiin voi lisäksi perustaa avoimia, suljettuja sekä salaisia ryhmiä käyttäjille. 

Tutustu erilaisiin FB-sivujen luomiseen:
https://www.facebook.com/pages/create.php?ref_type=sitefooter

Ja tässä on tärkeä linkki FB:n tuki- ja ohjekeskukseen:
https://www.facebook.com/help/?ref=drop

Foursquare ja Instagram https://foursquare.com/ & http://instagram.com/

Foursquare ja Instagram ovat viime aikoina saavuttaneet suosiota erityisesti älypuhelimen omistavien Twitter-käyttäjien keskuudessa. Ne ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten some-välineitä voi yhdistellä toisiinsa: Voit jakaa jossain some-palvelussa viestisi, johon liität sijaintisi foursquaressa ja kuvan instagramissa näkemästäsi asiasta. 

YouTube, Pinterest, Last.fm ja Google+

YouTube http://www.youtube.com/ on suosittu palvelu, johon kuka tahansa voi ladata videoita ja katsoa kenen tahansa latauksia. Pinterest http://pinterest.com/ puolestaan on kuvapalvelu, jossa käyttäjät voivat merkitä haluamiaan kuvia ja ikään kuin kiinnittää niitä virtuaaliselle muistitaululleen. Last.fm http://www.last.fm/ kirjaa käyttäjiensä kuuntelemien musiikkikappaleiden tiedot ja suosittelee niiden perusteella lisää kuunneltavaa. Google+ https://plus.google.com/ puolestaan on toimintaperiaatteiltaan hyvin samantyyppinen kuin Facebook.

IRC-Galleria http://irc-galleria.net/

IRC-Galleriaan voi kuka tahansa luoda käyttäjätilin ja lisätä itsestään kuvia sekä muita tietoja. Palvelusta löytyy myös oma blogipohja, jonne voi kirjoitella omia merkintöjä. Lisäksi palvelussa voi liittyä erilaisiin yhteisöihin omien mielenkiinnonkohteiden mukaan. 

Varustamo nuorelta  nuorelle -yhteisön löydät myös IRC-Galleriasta:
http://irc-galleria.net/community/3400636

Miksi käyttää somea?

Somen käyttö voi liittyä hupikäyttöön: videoiden katseluun ja lataamiseen YouTubessa, chattailuun mesessä tai Facebookissa, kuvien katseluun ja kommentointiin esimerkiksi IRC-Galleriassa tai hauskojen juttujen lukemiseen blogeista. Somen käytöllä voi kuitenkin olla monia eri ulottuvuuksia. Sitä voi hyödyntää ryhmien yhteisessä toiminnassa tai vaikkapa työnhaussa. Some mahdollistaa asioiden jakamisen kätevästi ja nopeasti isollekin joukolle: Olipa kyseessä sitten reissukuulumiset, uusin kirjoitelma tai päivän polttava kysymys. Somen avulla on myös helppoa pitää yhteyttä sellaisiin ihmisiin, joita ei päivittäin näe.

Myös opiskelussa ja työelämässä somea hyödynnetään jakamalla asioita, kyselemällä, kommentoimalla ja keskustelemalla. Sosiaalinen media on vertaisjakamista ja -tukea. Yritykset ovat myös rakentaneet sosiaaliseen mediaan palvelujaan, ja ovat siellä yhteydessä asiakkaisiinsa ja houkuttelevat uusia.  

Toimittivat Telma, Jutta ja Laura Varustamo 

SOME-opas osa 1: Mikä some on ja miten siellä ollaan?

Somella tarkoitetaan sosiaalista eli yhteisöllistä mediaa. Se tarkoittaa Internetissä yhteisöllisesti tuotettua ja jaettua sisältöä - toisin sanoen somessa kuka tahansa voi julkaista haluamaansa sisältöä ja samalla toimia muiden henkilöiden julkaisujen yleisönä. Some rakentuu erilaisista verkkoyhteisöpalveluista eli some-välineistä.

Miksi käyttää somea?

Somen käyttö liittyy useimmiten ensisijaisesti hupikäyttöön: videoiden katseluun ja lataamiseen YouTubessa, chattailuun mesessä tai Facebookissa, kuvien katseluun ja kommentointiin esimerkiksi IRC-Galleriassa tai hauskojen juttujen lukemiseen blogeista. Somen käytöllä voi kuitenkin olla monia eri ulottuvuuksia. Sitä voi hyödyntää ryhmien yhteisessä toiminnassa tai vaikkapa työnhaussa. Some mahdollistaa tiedon jakamisen kätevästi ja nopeasti isollekin joukolle: Olipa kyseessä sitten reissukuulumisesi, uusin kirjoitelmasi tai päivän polttava kysymys. Somen avulla on myös helppoa pitää yhteyttä sellaisiin ihmisiin, joita ei päivittäin näe.

Kuvan lähde

Mitä tulee ottaa huomioon somen käytössä?

Somen käyttötarkoituksesta riippuen voi olla tarpeellista kiinnittää huomiota hieman erilaisiin asioihin: Jos käytät somea jonkin organisaation tai ryhmän jäsenenä, tulee sinun ottaa myös tämän taustaorganisaation tai -ryhmän sopimat pelisäännöt huomioon somessa toimiessasi. Vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi jalkapalloa pelatessa: Et voi viilettää pitkin kenttää täysin omien mielitekojesi ja sääntöjesi mukaan, vaan sinun tulee tietää pelin säännöt, tietää ketkä kuuluvat joukkueeseesi ja ottaa joukkueen jäsenet huomioon.

Mieti, mitä verkkotunnuksia käytät kirjautuessasi uuteen some-palveluun. Käytä mieluiten sellaista sähköpostiosoitetta, joka on sinulla jatkuvassa käytössä ja jonka käyttöoikeus ei rajoitu johonkin tiettyyn ajanjaksoon - esimerkiksi koulun sähköposti rajoittuu vain opiskeluaikaiseksi. Huolehdi myös, että salasanasi ei ole ennalta arvattava!

Kun olet luomassa käyttäjätunnukset uudelle sivustolle, ota selvää sen käyttöehdoista ja pelisäännöistä. Tarkista palvelun käyttöehdot, koska saatat luovuttaa kaikki oikeudet palvelun tarjoajalle kirjautuessasi. Kunnioitathan palveluntarjoajan asettamia sääntöjä ja asettamia “lakeja”. Somessa pätevät lisäksi samat lait kuin muuallakin yhteiskunnassa - mm. henkilötietolaki sekä tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeuksista on tärkeää pitää huolta silloin, kun julkaiset jonkun muun kuin itsesi tuotoksia esim. tekstiä, kuvia, videoita. Kerro aina selkeästi, mistä tuotos on peräisin ja kenen tekemä se on.

Uuteen some-palveluun kirjautuessa on hyvä tutustua sen toimintoihin huolellisesti. Ota selvää, mistä löydät lisää tietoa ja apua kyseiseen palveluun liittyen. Toisinaan some-sivustot saattavat muuttua paljonkin lyhyessä ajassa, jolloin korostuu “hereilläolon” tärkeys. Esimerkiksi Facebookin puolella ajoittain tapahtuneet muutokset ovat herättäneet kiivaita keskusteluja ja uutisointia, kun käyttäjät eivät ole olleet tietoisia tulevista muutoksista ja niiden vaikutuksista. Kannattaa ottaa tavaksi tarkistaa aina silloin tällöin some-palvelun ominaisuudet ja käyttöasetukset.

Somen käytön luonteeseen kuuluu jakaminen, avoimuus ja yhteisöllisyys. Mieti kuitenkin huolella, mitä tietoja haluat itsestäsi jakaa koko maailmalle. Suojaa yksityisyyttäsi ja harkitse, mitä sanot. On hyvä aika ajoin tarkistaa kaikki some-profiilinsa ja niiden yksityisyysasetukset. Hyvänä nyrkkisääntönä voit käyttää vaikkapa seuraavaa: Älä julkaise mitään, mitä et haluaisi isovanhempiesi tai tulevan työnantajasi sinusta tietävän tai näkevän. 


Mitä haluat ihmisten sinusta ajattelevan?

Ota selvää. Tee taustatyösi kunnolla ja tutustu käyttämääsi some-palveluun, sen asetuksiin ja käyttömahdollisuuksiin sekä -tapoihin. Kun perustiedot on kunnossa, on helpompaa lähteä rakentamaan omaa some-profiiliaan palveluun ja arkipäiväinen käyttö helpottuu.

Vähemmän on tarpeeksi. Mieti huolella, mitä julkaiset, miksi ja milloin. Harkitse jokaisen julkaisun kohdalla, onko se tarpeellinen ja kertooko sen sisältö hyvin sen, mitä haluat sanoa. Liian tiivis julkaisutahti voi uuvuttaa some-profiilisi seuraajat, mutta toisaalta on tarpeen pitää somea aktiivisesti yllä. Harkitse, millainen päivitystahti sopii tarkoitukseesi.

Ole oma itsesi. Julkaisusi ovat mielenkiintoisempia silloin, kun ne kuvastavat persoonaasi. Kun pidät persoonallisuudestasi kiinni loogisesti koko ajan, sinun ei tarvitse erikseen miettiä, miten mistäkin asiasta tulisi viestiä. Sinun ei myöskään tarvitse esittää tietäväsi enempää kuin oikeasti tiedät - kysy rohkeasti neuvoa, jos et osaa tai tiedä jotain.

Ole huomaavainen. Käyttäydy myös somessa hyvien käytöstapojen mukaisesti. Julkaise vain asioita, jotka tiedät todeksi ja jotka eivät vahingoita tai loukkaa ketään. Tarkista, ettet kadu jälkikäteen julkaisuasi, koska netistä ei voi lopullisesti poistaa mitään. Et varmaankaan halua päätyä Feissarimokiin (www.feissarimokat.com) tai tulla pilkatuksi julkaisujesi sisällön takia.

Ole huolellinen. Älä jaa linkkejä lukematta niiden sisältöä äläkä kommentoi puolihuolimattomasti. Ota aikaa julkaisujen ja vastausten kirjoittamiselle - laatu ratkaisee, ei määrä.

IRL-hetki

Käytä teknisiä välineitä harkintakykysi mukaan. Nykyään on mahdollista käyttää monia somepalveluita esimerkiksi kännykän kautta, mutta muista käyttää harkintakykyäsi siinä, koska on sopiva hetki kaivaa kännykkä, tablettitietokone tai läppäri esiin. Harkitse, haluatko saada kännykkääsi merkkiäänen jokaista some-välineen aktiivisuutta varten, vai riittääkö some-alustojen säännöllinen tarkistus käyttötarkoituksiisi. Välillä on hyvä irtautua somesta ja keskittyä IRL-hetkiin (In Real Life) eli 
oikeaan elämään.

Kuvan lähde

Nauti. Seuraa somessa sinua kiinnostavia asioita, ole sopivasti utelias ja pidä hauskaa.

Lähteinä käytetty:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3345
http://blogit.jamk.fi/viikonvarma/sosiaalisen-median-kayttoopas/
http://www.tricycle.com/feature/ten-mindful-ways-use-social-media

Linkkivinkkejä:
Perusteelliseen sosiaalisen median sanastoon pääset tutustumaan täällä: http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Sosiaalisen_median_sanasto

Englannin kielen taitoiset voivat katsoa ja kuunnella videopätkän sosiaalisen median perusideasta (Social Media in Plain English): http://www.youtube.com/watch?v=MpIOClX1jPE&feature=player_embedded

Tässä blogitekstissä on käsitelty tärkeimpiä some-käyttäytymisen sääntöjä ja netikettiä, mutta lisätietoa löydät esimerkiksi täältä: http://www.internetopas.com/netiketti/

Tekijänoikeuksista ja niiden huomioimisesta löydät lisätietoa esimerkiksi täältä: http://www.slideshare.net/tarmot/presentations

Telma, Varustamo