Videopelit - Tervehenkinen harrastus vai tie syrjäytymiseen?

Pelien suosio on kasvanut huimasti vuosien saatossa. Yhä useammalla perheellä on varaa konsoliin tai kunnon pelikoneeseen. Faneja on huimasti ja peleille on pyhitetty nettisivuja, lehtiä ja tapahtumia.

Kuten aina, suosio tuo mukanaan kritiikkiä ja paheksuntaa. Pelien sanotaan innostavan nuoria väkivaltaan ja antavan huonoja vaikutteita. Myös terveydelliset haitat, kuten liikalihavuus, näön huonontuminen ja erilaiset kivut ovat suuressa äänessä.

Päätin kuitenkin kysyä mielipiteitä suoraan pelaavilta nuorilta, harrastajahan osaa tietenkin itse aina parhaiten kertoa aiheesta. Vapaaehtoisiksi kyselyyn suostuivat vertaisohjaajat Eino ja Taija, sekä VOV3-koulutusvastaava Laura.

1. Pelaatko videopelejä? Jos pelaat, millaisia, miksi? Jos et, miksi?

Eino:Tykkään pelata ja osaan pelata aikalailla kaiken tyylisiä pelejä ja tällä hetkellä pelaan pääosin Dofusta, Planetside 2:ta ja välillä pelaan CIV V:tä (Civilization 5). Itse tykkään eniten strategiapeleistä, sillä ne ovat mielestäni kaikista mielenkiintoisimpia. Pelit ovat muutenkin aikalailla hyvää ajanvietettä jonka takia niitä on myös mukava pelata.

Taija: Alunperin pelasin kaikkia pelejä enimmäkseen sen takia että pystyin olemaan oma itseni hahmoni takana ja maailma oli paljon kauniimpi silleen aika traumaattisen lapsuuden aikoihin. Nykyään pelaan suurimmaksi osaksi tyydyttääkseni kilpailuhenkisyyteni. Strategiapelejä pelaan koska pidän jonkinlaisesta omien joukkojen kontrolloinnista niin että olen ainoana vastuussa pelin kulusta ja niin voitosta kuin häviöstäkin. Roolipelejä pelaan enimmäkseen viettääkseni aikaa online ystävieni kanssa ja paetakseni arkea.

Laura: Pelaan koneella aina kun on luppoaikaa CIV4-peliä tai Harry Potterin Legoversiota. Pelasin aiemmin WoWia, mutta se on jäänyt ajanpuutteen vuoksi kokonaan pois. Pelaan pelejä lähinnä ajatusten viemiseksi pois kaikista muista asioista. Nautin peleistä, jotka eivät ole liian monimutkaisia, mutta kuitenkin suhteellisen vaikeita. Roolipelit ovat erityisesti mieleeni ja sellaiset, jossa ei suoranaisesti ammuta.

Kuva http://www.mobygames.com/

2. Onko videopeleistä mielestäsi mitään haittaa?

Eino: Ei videopeleistä varsinaisesti mitään haittaa ole näin yleisesti katsoen, mutta on tietenkin maailmassa niitä joitain jotka ottavat pelaamisen liian vakavasti ja sitten saattavat istua kököttää koneella/konsolilla monet päivät ja usein olen itsekkin huomannut, että on tuo ruokapolitiikka on jäänyt vähäiselle jos olen keskittynyt peliin, mutta kyllä sitä sitten syö kun on oikeasti tarve.

Taija: Jaa-a on siinä mielessä että jos on oikeesti todella koukuttava niin sitten voi mennä yöunetkin siinä pelatessa mikä onkin sitten huonompi homma. Sitten sekin vielä että jos sitä tekee mielummin ku esim. läksyjä ja ne sitten jää niin se on kans huonompi homma. Itselle ei ole koskaan tapahtunut.

Laura: Haitallista se ei mielestäni ole. Mikäli siihen muodostuu riippuvuus, niin silloinhan siitä tulee haitallista. Mielestäni pelien maailma on kuitenkin melkein kaikille selkeästi erotettavissa todellisuudesta. Tietysti pelejä pelataan koneella ja koneen valoaaltojen on ilmeisesti todettu vaikuttavan jotenkin aivoaaltoihin, mutta en nyt siitä osaa sanoa. Ainakin tekee silmille vähän huonoa. Ja ryhdille. Mutta sopivasti käytettynä en näe mitään haittaa peleissä.

3. Voiko pelaamisesta olla jotain hyötyä?

Eino: Pelaamisesta on mielestäni todella paljon hyötyä, sillä niissä oppii kieliä kuten itse opin nuorena jo ihan hyvin ymmärtämään englantia, koska pelasin Runescapea jossa oli hyvin paljon englanninkielisiä henkilöitä ja kyllähän niitä sitten halusi ymmärtää. Joistain peleistä kuten God of War oppii ajattelua siten, että kun tulee vaikea tilanne niin miten siitä pääsee sitten läpi. Lisäksi peleissä nykyään jos pelaa netissä tapaa usein mielenkiintoisia muita pelaajia ja mm. dofuksesta olen saanut muutaman hyvän skype-kaverinkin, yksi Englannista, yksi Hollannista ja yhden Chicago, Illinoisista.

Taija: Voi. Itse kartutin englanninkielen sanastoni todella laajaksi pelaamalla; questit ja vastaavat kaikki englanniksi ja myös smalltalk-harjoitusta saa niin kirjallisena kuin skypessä puheen harjoitteluna myös. Kehtaisin ehkä myös väittää etten välttämättä olisi tällä hetkellä sane jos en olisi pelannut lapsuuteni ohella. Ja heh onhan sitä karttunut in real life kokemustakin kun on tavannut kanssapelaajia. Jopa 3 viimeisintä poikaystävääni ovat kaikki kanssapelaajia. Eipä ole tarvinnut miettiä että missä viettävät aikaansa; auttaa mustasukkaisuuden kanssa myös.

Laura: Pelit ovat harrastus, jonka kautta on mahdollista tavata muita ihmisiä ja kehittää omaa itseään. Pelit kehittävät loogisia taitoja ja käsi-silmä -koordinaatiota. Harrastukset ovat aina hyvästä :)

Kuva http://www.destructoid.com/

4. Mitä mieltä olet nykyisten pelien ikärajoituksista? Pitäisikö joidenkin pelien rajoituksia nostaa tai laskea?

Eino: Ikärajoituksilla ei ole nykypäivänä mitään merkitystä sillä jos joku nuori haluaa pelin jota ei kaupasta voi ostaa, niin hän ostaa sen sitten netistä, pyytää vanhempiansa ostamaan sen tai kavereitansa. Mielestäni ne ovat myös hyvin paljon suosituksia, on hyvin paljon pelejä joissa on +18-ikäraja, mutta eivät ne pelit nyt niin kamalia ole. Mielestäni pitäisi laskea.

Taija: Mielestäni ikärajoituksilla ei oikeasti tunnu olevan mitään väliä; että mitäpä tähän.... Ikärajoittelu on vanhempien tehtävä - aina ollutkin.

Laura: Mielestäni tällä hetkellä ikärajoitukset ovat aivan hyviä. Se on vanhempien tehtävä päättää, mitä oma lapsi tekee, ei valtion rajoittaa.

5. Onko videopeleillä liian suuri rooli nuorten maailmassa?

Eino: Onhan se nykyään melko suuri rooli, sillä yhä useammat ostavat konsoleita nykypäivänä ja sitten myös tietenkin pelaavat niitä. Aina kun tulee tylsää, haluaa viettää aikaa kavereidensa kanssa, kun ei keksi muutakaan, niin siirrytään sitten pelien ihmeelliseen maailmaan. Kunhan muistaa vain sen, että missä menee sen järkevän pelaamisen raja niin ei siinä ole mitään haittaa.

Taija: Jaahas... Vastaisin tähän että kyllä JA ei.

Kyllä, koska jotkut ajautuvat todella syvälle peleihin eivätkä sitten enää välitä omasta elämästään ollenkaan; koulussa käynti jää ja läksyjen tekeminen. Oma perhekin tuntuu jäävän toissijaiseksi kun elämä siirtyy peliin. Tunnen monta jotka ovat ainakin jossain kohtaa elämäänsä ajautuneet tähän tilanteeseen.

Ei, koska varmasti on myös sellaisia tässä maailmassa jotka syrjäytyvät ihan peleistä riippumatta ja joilla ei oikeasti ole minkäänlaista linkkiä maailmaan. Pelissä sentään on mahdollista tutustua toisiin ihmisiin ja kanssakäydä heidän kanssaan ja kuten ystäväni mies osuvasti sanoi jos kaksi "syrjäytynyttä" päätyy tekemään jotain yhdessä niin eiväthän he enää ole syrjäytyneitä.

Laura: En ole ainakaan huomannut, että olisi. Pelit ovat yksi tapa viettää aikaa. Toki ne voivat viedä aikaa esimerkiksi kavereiden kanssa olemiselta ja terveelliseltä urheilulta ja ulkoilulta. Kuitenkin näen nämä henkilökohtaisina valintoina. On se parempi kuitenkin pelata pelejä kuin ryypätä kaupungilla. Pelit yhdistävät ihmisiä omalla tavallaan, ja kaikki ihmisiä yhdistävät asiat ovat hyvästä. Pelien kautta voi myös olla interaktiivinen ja pitää hauskaa ystävien kesken :) Tiedän toki monia, jotka ovat jääneet jumiin moneksi päiväksi pelien eteen sen sijaan, että olisivat vaikkapa käyneet koulussa. Mutta ei sekään ole suoraan pelien vika tai niiden roolin nuorten keskuudessa. 

Toimittanut Gizlan, Varustamo