maanantai 24. kesäkuuta 2013

Varustamolta kokemukset ja eväät eteenpäin

Oman Varustamo koulutukseni aloitin talvella 2012 ja heti sen päättyessä huhtikuun puolessa välissä, aloitin työt Varustamo hankkeessa vertaisohjaajana.

Koulutus oli kaikin puolin mielenkiintoinen, opin paljon uutta niin minulle uusista kuin ennestään tutuistakin sosiaalisista medioista. Löysin aivan uusia puolia itsestänikin kun huomasin nauttivani asetettujen tehtävien parhaani mukaan tekemisestä. Oli aika jännittävää oppia käyttämään esimerkiksi Google Driveä ja Facebookin ryhmätoimintoja. Tein jopa oman Google+ tilin ja aloin käyttää sitä ihan omien harrastusteni parissa. Harrastan aktiivista kirjoittamista runojen ja novellien parissa ja parhaillaan työstän romaania. Google+ osoittautui täydelliseksi apuvälineeksi kun ei tarvitse raahata muistitikkua joka paikkaan vaan voi vain kirjautua Googleen ja jatkaa kirjoittamista missä tahansa. Kaikki tallentuu sinne jo kirjoittaessa. Ei tarvitse edes muistaa painaa sitä halvatun SAVE-nappia.
 
Taijan Facebook-profiilikuva: “Koska muut kuin Laura ja Rosa ei osaa käyttää painttia.”

Koulutuksen aikana opin myös kirjoittamaan blogimerkintöjä ja myöhemmin työssä pääsin toteuttamaan itseäni aivan uudella tavalla kirjoittamalla juuri siitä tarkoitetusta vertaisohjaajan näkökulmasta.
Työskennellässäni Varustamolla sain myös kaikennäköistä muuta uutta ja mielenkiintoista kokemusta kuten esimerkiksi kävimme muiden vertaisohjaajien Einon ja Terhin kanssa esitelmöimässä Erasmus ryhmälle englanniksi. Esitys onnistui hyvin ja vastaanotto oli kerrassaan mahtava. Kaiken kukkuraksi saimme vielä jäädä Einon kanssa Erasmuslaisten kulttuuri-iltaan. Ainutlaatuisia kokemuksia - niitä tässä on riittänyt matkan varrella paljon odotettua enemmän.


Uutta tietoakin on tullut aivan odottamattomista suunnista. En esimerkiksi tiennyt puolistakaan nuorten pajoista sun muista palveluista netissä saati omassa kotikaupungissanikaan ennen kuin aloitin Varustamon koulutukseni. Yleisesti nuorten kanssa työskentelyn arvo nousi huomattavasti silmissäni. Sitä oli vähän vaikea alkuunsa arvioida tai ajatella silleen kun en ole oikein koskaan ollut ohjattavana tai muutenkaan saanut apua silloin kun olisin itse sitä aikoinaan tarvinnut. Nyt kun on itse päässyt ohjaamaan ja auttamaan, huomaa kuinka tärkeätä työtä se on. Olen jopa vienyt töitäni kotiin ja pyrkinyt auttamaan sisaruksiani vaikeiden valintojen edessä.

Taija, Varustamo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti