Minun tarinani –juttusarjassa seuraamme erilaisia nuoria heidän poluillaan koulutus- tai työelämässä tai matkalla kohti omia tavoitteitaan. Vuorossa toinen osa Saaran kertomuksesta. Ensimmäisessä jutussa kuulimme Saaran aiempia kokemuksia koulutusmaailmassa, nyt on puolestaan vuorossa tulevaisuuden suunnitelmat.
Keväällä kesken jääneiden opintojen jälkeen Saaran oli taas aika tehdä uusia suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Hän oli jo edellisenä keväänä hakenut opiskelemaan suomen kieltä, mutta tänä keväänä sosionomin opinnot tuntuivat houkuttelevimmilta. ”Molemmat vanhempani työskentelevät sosiaalialalla, ja ala on aina kiinnostanut jonkin verran myös minua. Minulla olisi halua auttaa ihmisiä, jotka ovat ehkä kokeneet samantapaisia asioita kuin minä.”
Saara ei saanut toivomaansa opiskelupaikkaa, mutta hänellä on tästä huolimatta alkavalle syksylle jo paljon suunnitelmia: Syyskuun loppupuolella alkavat taidehistorian opinnot Avoimessa yliopistossa. ”Odotan mielenkiinnolla taidehistorian opintoja, sillä ala on kiinnostanut jo pitkään. Harmi, ettei taidehistoriaa voi Tampereen yliopistossa opiskella pääaineena, muuten olisin varmasti jo hakenut sitä opiskelemaan”, Saara kertoo.
Lokakuussa puolestaan alkaa te- ja sosiaalitoimiston järjestämä kuntouttava työtoiminta. ”Kuntouttava työtoiminta vaikuttaa hyvältä jutulta ja juuri minulle sopivalta. Sieltä saa yksilöllistä ja henkilökohtaista tukea, ja läsnäoloa tulee olemaan oman tilanteen ja jaksamisen mukaan 2-5 päivänä viikossa. Vielä en oikein edes tiedä, mitä kuntouttavalta työtoiminnalta odottaa, mutta ihan hyvältä vaikuttaa”, Saara toteaa. Paitsi nämä suunnitelmat, on Saaralla jo syksyn kalenterissa muutakin kiinnostavaa. Ehtiväisellä tytöllä on aina ollut harrastuksia, joko tanssia, kuntonyrkkeilyä tai kielten opiskelua, ja samat aiheet kiinnostavat häntä edelleen: ”Olen aiemmin harrastanut useita vuosia tanssia, ja aloitan tanssiharrastuksen uudelleen Tampereen työväenopiston kurssilla. Suunnitelmissa on myös venäjän kielen alkeiskurssi”, Saara kertoo tulevasta syksystään.
Myöhemmin syksyllä tapaamme Saaran uudelleen, ja kuulemme silloin ainakin sen, miten taidehistorian opinnot ovat alkaneet, miltä vaikuttaa kuntouttava työtoiminta ja sujuuko venäjän kieli jo ongelmitta!
