Omaan kämppään opintojen ohessa?

Jokainen meistä varmasti haluaa jossain vaiheessa itsenäistyä, mutta onnistuuko yksin muuttaminen opiskelujen ohessa? Onnistuuhan se, jos on valmis hieman näkemään vaivaa ja ottamaan selvää asioista. Hetken mielijohteesta muuttaminen ei ehkä ole kovin fiksua, mutta suunnittelemalla asioita jo etukäteen helpottuu muuttaminen kummasti! Hyvään alku pohdintoihin on Asumisen ABC – sivuston Oletko valmis muuttamaan - testi. 

Jos toteat harkinnankin jälkeen, että olisit ehkä valmis muuttamaan pois kotoa, pohtimista kannattaa jatkaa miettimällä omaa rahatilannetta. Onko minulla varaa elää yksin? Millaisen vuokran pystyn varmasti maksamaan kerran kuussa? Voisinko tehdä jotain töitä koulun ohessa rasittamatta itseäni liikaa? Siitä, paljonko rahaa juuri sinulla menee elämiseen, löytyy tietoa Asumisen ABC-sivuston budjettilaskurista.

Kannattaa myös ottaa selvää voitko saada Kelalta erilaisia tukia muutettuasi omillesi. Opiskelijoille tarkoitetulla tukilaskurilla voit laskea omat tukesi opiskelusi aikana. Tuet kannattaa anoa jo ajoissa, jotta ne on myönnetty, kun tulee muuton aika. 

Seuraavaksi ohjelmassa onkin jo asunnon metsästys. Usein halvimmat asunnot löytyvät erilaisista opiskelija-asuntoja vuokraavista säätiöistä tai yhtiöistä. Myös yksityisiä vuokrailmoituksia kannattaa seurata aktiivisesti ja kysellä tutuilta vuokra-asuntoja. 

Tampereen alueella halpoja opiskelija-asuntoja kannattaa etsiä näiltä sivuilta: 

Tampereen opiskelija-asuntosäätiö

Opintanner

Kun asunto löytyy, on edessä vuokrasopimuksen allekirjoittaminen ja takuuvuokran maksaminen. Takuuvuokra on maksu, jonka vuokranantaja usein perii ennen muuttoa. Rahan saa takaisin kun muuttaa asunnosta pois, jos asunto on hyvässä kunnossa ja lähtösiivous hoidettu huolella. Vuokrasopimus kannattaa lukea huolella läpi ennen allekirjoittamista, jottei tule yllätyksiä myöhemmin. 

Viimeisenä päästään sitten itse asiaan, eli ohjelmassa on muutto. Kannattaa jo etukäteen koettaa hankkia kaikkea pientä tarpeellista, kuten pyyhkeitä, astioita ja lakanoita. Marttojen sivuilta löytyy kattava lista siitä, mitä kodista täytyy löytyä, että elämä pääsee käyntiin. Älä myöskään unohda hankkia kunnollista palovaroitinta! Kannattaa myös kysellä kavereilta ja tutuilta muuttoapua, koska yksityisten muuttofirmojen palveluiden ostaminen tulee usein kalliiksi. 

Viikon sisästä muutosta pitää tehdä myös muuttoilmoitus. Tekemällä muuttoilmoituksen tieto muutostasi menee myös useimpiin, mutta kannattaa varmistaa sivuilta löytyvistä listoista, että esimerkiksi kaikkien lehtien tilaukset tulee käännettyä. 

Kannattanee harkita myös kotivakuutuksen ottamista ja jos aiot hankkia asuntoosi tv:n, pitää siitä ilmoittaa viestintävirastoon. Muista myös ottaa selvää, tarvitseeko sinun tehdä sähkösopimus itse ja miten saat nettiyhteytesi pelittämään uudessa asunnossa. 

Ja kun tavarat on saatu järjestykseen, eikun tupareita järjestämään! 

Jouluterkuin Varustamon Marika, joka muuttaa joulun jälkeen ensimmäiseen omaan asuntoonsa :)

Voimalan kesä-projektit

Voimalan Bisnes-valmennuksen jatkokurssiksi kehitettiin keväällä 2010 Voimalan kesä-niminen projekti. Tausta-ajatuksena Voimalan kesässä oli mahdollistaa nuorille yrittäjyyden turvallinen kokeileminen. Voimala-hanke tarjosi nuorille kahvilakopin ja vahvaa taustatukea esimerkiksi lupa-asioissa.

Nuorten itsensä päätettäväksi jäi kaikki muu kahvilan käytännön pyörittämiseen liittyvä. He suunnittelivat kumpanakin kesänä kaiken nimestä tuotevalikoimaan, hinnastosta aukioloaikoihin ja omiin työvaatteisiinsa. Jokainen nuorista sijoitti kahvilaan alkupääomaa 50 euroa. Vastinetta rahoille oli luvassa täysin oman panoksen mukaan. Kumpanakin kesänä nuoret saivat pitää kahvilan tuotoista kaiken, mitä jäi jäljelle pakollisten kulujen jälkeen. 

Kesällä 2010 Kahvila Punane avasi luukkunsa Koskipuistossa yhdeksän nuoren voimin. Kesän ajan kahvilapäällikkönä toimi silloin 18-vuotias Emilia Palomaa Kalevan lukiosta. Hän kuvailee kokemustaan näin:

”Kesän aikana opin, mitä yrityksen pyörittäminen konkreettisesti tarkoittaa. Sain eri yrittäjyyden osa-alueista hyvän kokonaiskuvan, joten sitten KUN laitan pystyyn oman yritykseni, en ole aivan uppeluksissa uusien asioiden valtameressä.” 

Kahvila Punasen porukka.

Kahvila Punane-pilotti onnistui yli odotusten. Media kiinnostui aiheesta ja Punasen porukka esiintyi kesän aikana liki kahdessakymmenessä eri mediassa paikalliselta tasolta aina Maikkarin kymppiuutisiin ja Ilta-Sanomiin asti. Kahvila Punasen liikevaihto oli seitsemän viikon aikana yli 19 000 euroa. 

Keväällä 2011 alkoi uuden kahvilaprojektin suunnitteleminen, josta tärkeimpänä aiheena oli sopivan kahvilapaikan löytäminen. Silloin oli jo tiedossa, että Kahvila Punane oli aukeamassa uudestaan Koskipuistoon edelliskesältä kootun viiden hengen porukan voimin. Pienen etsiskelyn jälkeen uudeksi kesän 2011 kahvilapaikaksi valikoitui Hämeenpuiston tapahtuma-aukio aivan pääkirjasto Metson vierestä. 

Kahvila Fame avasi luukkunsa kesäkuun toisella viikolla. Kahvilapäällikkönä Famella toimi Ella Alanen, 18 vuotta, Hatanpään lukiosta. Edellisenä kesänä yhdeksän henkilön tiimistä kahdeksan oli tyttöjä, mutta kesällä 2011 sukupuolijakauma meni neljän pojan ja neljän tytöt tiimissä tasan. Kahvila Famen liikevaihto oli kesän aikana noin 12 000 euroa. 

Kahvila Famen porukka.

”Huomasin, että uskallan mennä vaikeisiinkin tilanteisiin, mutta oma henkilökohtainen rajakin löytyy”, Ella summaa oppeja kesän ajalta. 

”Opin kahvilatyöskentelyn ja yrittäjyyden olevan täysin riippuvainen asiakaskunnan mieltymyksistä ja huomasin johtamisen olevan todella palkitsevaa, mutta myös rankkaa. Sain olla tukena muille ja olla luottohenkilö.” 

Kumpikin Voimalan kesän porukka on kehunut kokemuksen olleen rankka, mutta samalla myös antoisa. Kesä opetti jokaiselle kahvilatöiden lisäksi paljon tiimityöskentelyä, ahkeruutta ja sinnikkyyttä. 

”Kesä teki todemmaksi ajatuksen, että todella pystyn tekemään elämälläni mitä haluan, eivätkä unelmat hotellin pyörittämisestä tai omasta suklaapuodista tunnu niin utopistisilta”, kertoo Emilia Palomaa. 

Ella Alanen jatkaa: ”Suurimman hyödyn saan varmaan mennessäni vakituiseen työhön tai perustaessani omaa yritystä. Pullataikinan osaan ulkoa, ja siitä olen ylpeä. Ei tarvitse kurkkia reseptikirjasta ohjeita!” 

Yrittäjyyden valmennuskeskus Voimala on Tampereen ammattikorkeakoulun hanke, jonka tavoitteena on innostaa nuoria yrittäjyyteen. Voimalaa rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pirkanmaan ELY-keskus sekä Tampereen ammattikorkeakoulu.

Miina Makkonen, Voimalan valmentaja

Lisätietoa nettisivuilta: http://www.voimalaan.fi/

Minun tarinani: Marja-Leenan mutkikas opiskelupolku, osa 3

Minun tarinani –juttusarjassa seuraamme erilaisia nuoria heidän poluillaan koulutus- tai työelämässä tai matkalla kohti omia tavoitteitaan. Tämä on kolmas osa Marja-Leenan tarinaa, jonka kaksi ensimmäistä osaa julkaistiin syys- ja lokakuussa.

”Syksy Porissa on sujunut yllättäen hieman paremmin kuin kahtena edellisenä vuotena. Ehkä se johtuu siitä, kun koulussa on ollut enemmän työelämälähtöistä konkreettista opetusta, vaikka luultavasti syy taitaa löytyä aktiivisesta koulukaveriporukasta ja muusta epämääräisestä hillumisesta. No joka tapauksessa, motivaatiota on näin ollen ollut löytää opinnäytetyöllekin aihe. Teen yhden alakoulun kanssa yhteistyössä tutkimuksellisen opinnäytetyön, missä tavoitteena on selvittää koulun 5. tai 6. luokkalaisten ajatuksia ja/tai kokemuksia yksinäisyydestä. Sain vihdoin itseäni niskasta kiinni lähteäkseni suunnittelemaan aihetta ja haalimaan yhteistyökumppania. Vaikka loppujen lopuksi kyse olikin vain hetken pysähtymisestä aiheen eteen ja alakoululle soittamisesta, tuntui sekin olevan älyttömän hankalaa. Koulussa aihe on kuitenkin hyväksytty ja parin viikon päästä on suunnitteluseminaari, jossa aihe esitellään. Pitäisi vaan saada kirjoitettua se itse suunnitelma.

Heti joulun jälkeen on tiedossa kaksi työharjoittelua. Toinen tehdään koululla ja toisen paikan saa valita itse. Toisen harjoittelun olen yrittänyt päästä tekemään aikuissosiaalityön sosiaaliasemalle. Tietoa paikasta ei vielä ole, mutta toivon pääseväni sinne. Se saattaisi olla jopa sellainen työpaikka, missä ajattelisin viihtyväni.

Vajaa kymmenen koulutehtävää on vielä tekemättä ennen joulua, mutta sen kun jaksaa niin pääsee viettämään yllättävänkin pitkää joululomaa.”

Marja-Leenan tarina saa mahdollisesti jatkoa vielä myöhemmin talven mittaan. Toivottavasti kuulemme myöhemmin, onko Marja-Leenaan positiivisemmat fiilikset omien opiskeluidensa kanssa jatkuneet joululoman jälkeenkin.

Hyödyllinen hygieniapassi

Hygieniapassi on monille varmasti jokseenkin tuttu juttu, mutta mikä se oikeastaan on, mihin sitä tarvitaan ja miten sellaisen saa?  

Hygieniapassi on virallinen todistus henkilön hygieniaosaamisesta, ja sen tavoitteena on varmistaa elintarvikkeiden parissa työskentelevien ihmisten perustiedot hygieniasta ja näin ollen vähentää vääristä työskentelytavoista ja menetelmistä aiheutuvia tartuntatauteja.

Passi on vaatimuksena työtehtävissä, joissa käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi erilaiset työt ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa. Toisin sanoen kaikki mahdolliset tehtävät, joissa vaikkapa tarjoillaan tai valmistetaan ruokaa ovat sellaisia, että niissä edellytetään hygieniapassia. Hygieniapassista voi siis olla suurta hyötyä jo vaikkapa kesätyöpaikkaa metsästäessä! Jos jo hygieniapassin omistaa, kannattaakin se aina mainita työhakemuksessa.

Hygieniapassin hankkimiseksi täytyy läpäistä osaamistesti. Testi koostuu 40 oikein/väärin -väittämästä, ja testin läpäistäkseen saa tehdä korkeintaan kuusi virhettä. Netistä löytyy kattavia itseopiskelumateriaaleja testiä varten. Esimerkiksi Eviran Hygieniaosaamisen sivustolta löytyy hyvä tietopaketti itseopiskelua varten ja tietoa testistä sekä nippu mallikysymyksiä vastauksineen! Muun muassa monissa ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa voi suorittaa hygieniapassin. Jos kuitenkaan omassa oppilaitoksessasi passia ei voi suorittaa, niin suoritustavoista löytyy myös lisätietoa edellä linkatuilta sivuilta.