Vinkkipankki: Mistä opiskelumotivaatiota?

Kevät tulee, aurinko lämmittää ja virtaa opiskeluille riittää vaikka millä mitalla! Vai riittääkö? 

Joihinkin ihmisiin kevään tulo ja lisääntynyt valo tosiaan vaikuttavat niin, että opiskelukin sujuu kuin tanssi ja energiaa olisi vaikka muille jakaa. Toiset taas odottavat kesää jo niin innokkaasti, että kouluhommat saattavat kokonaan jäädä taka-alalle. Tai ehkä pitkä talvi on ollut niin raskas, ettei keväällä opiskelut jaksaisi enää kiinnostaa… Vuodenajasta riippumatta opiskelumotivaatio voi olla hukassa milloin tahansa. 

Mistä apua siihen, jos opiskelumotivaatio on kadoksissa, mutta lukuvuosi pitäisi siitä huolimatta saada kunnialla päätökseen? Kannattaa miettiä ainakin seuraavia asioita: 

• Mieti, miksi ylipäänsä opiskelet. Mitä haluat oppia nykyisessä koulussasi? Haluatko vielä johonkin jatko-opiskelupaikkaan? Mihin ammattiin tähtäät? Mitä haluat tulevaisuudessa tehdä? 

• Jos sinulla on tärkeä tavoite, johon opiskelulla pääset, opiskelumotivaatio säilyy varmemmin hyvänä. Tavoitteiden on hyvä olla selkeitä ja realistisesti saavutettavissa olevia, jotta niitä kohti pyrkiminen olisi mielekästä. 

• Lisäksi tavoitteet kannattaa jakaa pienempiin osiin eli välitavoitteisiin. Jos suuri tavoitteesi on vaikkapa valmistua johonkin tiettyyn ammattiin, voi yhtenä välitavoitteena olla pääsy kyseistä koulutusta antavaan oppilaitokseen. Pienempiä välitavoitteita voisivat olla vaikka jonkin tietyn kurssin suorittaminen kunnialla tai tärkeän koulutehtävän palauttaminen ajallaan. 

• Tarkista välillä, oletko saavuttanut tavoitteesi, tai pitäisikö niitä kenties miettiä uudelleen. Itseään kannattaa myös palkita silloin tällöin, kun omat välitavoitteet täyttyvät!

• Välillä opiskelukin on tylsää puurtamista, eikä motivaatiota tunnu löytyvän mistään. Oma asenne ratkaisee kuitenkin paljon! Kun suhtautuu puurtamiseen niin, että tylsätkin jutut on vain hoidettava, niin omat tavoitteet ovat taas hitusen lähempänä. 

Tervetuloa Luolaan!

Varustamo-hankkeen toiminta on enimmäkseen virtuaalista, toimimme siis verkossa muun muassa Facebookissa ja blogien kautta. Mutta kyllä meillä silti aivan oikea työhuonekin on, joka sijaitsee Tampereen ammattikorkeakoulun tiloissa kuudennessa kerroksessa. Tervetuloa lyhyelle kiertoajelulle varustamolaisten valtakuntaan eli Luolaan!

 

Työtilan ovessa komeilee uunituore Varustamon juliste.

Luolasta löytyy neljä työpistettä, joiden ääressä vertaisohjaajat työskentelevät. Tilaa on vallan mainiosti ja työympäristö mukava, ja silloin tällöin viikkopalavereiden aikaan tunnelma tiivistyy kun joukko vertaisohjaajia saapuu palaveeraamaan... :)

Työtilan seinät on vuorattu kaikenlaisella hyödyllisellä - muistuttamaan, tsempaamaan sekä antamaan vinkkejä ja ideoita työntekoon:

Varustamon kohdealuetta on koko Pirkanmaa.

Seinältä löytyy ajankohtaisia uutisia.

Seinäkalenteri muistuttaa yhteishaun aikatauluista.

Mitä me Varustamon vertaisohjaajat sitten täällä työtilassamme teemme? Chattailemme nuorten kanssa, kirjoittelemme blogia, suunnittelemme tulevaa, valmistelemme kampanjoita, suunnittelemme tulevia vertaisohjaaja-koulutuksia, palaveeraamme ja paljon paljon muuta...

Katri-vertaisohjaaja työn touhussa Varustamon nettisivujen kimpussa.

Joskus työnteon ohessa maistuu kuppi kahvia tai teetä.

Tältä Varustamon Luolassa siis näyttää. Jatkamme hommiamme, ja toivotamme kaikille muillekin tsemppiä kevään opiskeluihin, töihin ja muihin touhuihin!

Yhteishakutunnelmaa ChillHousessa

ChillHousessa pääsi kokeilemaan esimerkiksi sumopainia!

Varustamon vertaisohjaajat jalkautuivat ChillHouseen keskiviikkona 29.2. Paikalla näkyi olevan paljon nuoria, joille oli järjestetty vaikka mitä hauskaa tekemistä aina pienistä työpajoista musiikkiesityksiin saakka. Tunnelma oli käsinkosketeltavan iloinen ja puheensorina kova.

ChillHouse oli täynnä hyvää tunnelmaa ja lomailevia nuoria

Päätimme suorittaa pienimuotoisen gallupin liittyen yhteishakuun, ja aika monta ysiluokkalaista onnistuimmekin saamaan haaviimme, vaikka iän arvioiminen oli yllättävän haastavaa :). Gallupiin osallistui yhteensä 14 nuorta, joista noin puolet oli tyttöjä ja puolet poikia.

Kahdella pojalla oli jo yhteishaku takanaan, ja he kertoivat opiskelevansa parhaillaan ammattiopistossa toista vuotta kone- ja metallialaa. Heidän mukaansa ala vaikutti edelleen mielenkiintoiselta ja he olivat tyytyväisiä opiskelupaikkaansa huolimatta siitä, että aina ei hitsaushommat niin maistukaan.

Loput 12 gallupiin osallistuneista olivat siis ysiluokkalaisia, ja yhtä lukuun ottamatta kaikille oli selvää, mihin he aikovat hakea. Lukion ja ammattiopiston välillä aikovien määrä jakautui melko tarkasti tasan. Ammattiopistossa gallupiin osallistuneita kiinnosti kone- ja metalliala sekä turvallisuus- ja autoalat, ja myös lähihoitajan ammatti mainittiin unelma-ammatiksi. Eräs lukioon suuntaavista kertoi haaveilevansa psykologin tai tulkin ammatista, muilla ei vielä kovin tarkkoja suunnitelmia tulevaisuudesta ollut.

Kysyimme lisäksi ysiluokkalaisilta sitä, ovatko he mielestään saaneet tarpeeksi apua ja neuvoja yhteishaun tekemiseen, ja kaikki vastasivat joko saaneensa tarpeeksi apua tai ainakin tietävänsä, mistä ja keneltä he apua halutessaan saavat. Apua oli saatu ainakin oman koulun opolta, ja myös vanhempien kanssa oli keskusteltu yhteishausta.

Toivotamme sekä gallupiin osallistuneille että kaikille muillekin yhteishaussa hakeville tsemppiä yhteishakuun! Mikäli yhteishakuasiat tai ammatinvalinta askarruttavat, niin Varustamon vertaisohjaajille voit laittaa Facebookissa vaikka yksityisviestiä tai tulla keskustelemaan nimimerkillä Varustamo-chattiin torstaisin klo 17-19! :)

Kaisu ja Telma, Varustamo

Kokemuksia verkkonuorisotyön osallisuus- ja vertaistoiminnan koulutusviikonlopusta

Toissa viikonloppuna, 25.-26.2, osallistuin Varustamon projektipäällikön Helena Tirrosen kanssa Verken järjestämään Verkkonuorisotyön osallisuus- ja vertaistoiminnan koulutusviikonloppuun.

Verke eli Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus avattiin Helsinkiin syksyllä 2011. Verkessä muun muassa luodaan, tuotetaan ja kehitetään verkon avulla tehtävää nuorille suunnattua työtä ja toimintaa, ja kohderyhmänä ovat nuoret itse sekä nuorten kanssa työskentelevät tahot. Lisäksi Verke toimii asiantuntija- ja tukipalveluna tiedon ja osaamisen jakajana, mistä esimerkkinä viikonlopun mittainen koulutus, johon osallistuimme.

Koulutuksen aluksi Pekka Myller Verkeltä kertoi Verkestä ja esitteli sen palveluita. Verken palveluista suurin ja ehkä tunnetuinkin on Netari, nuorisotalo netissä. Netari toimii Habbo Hotellissa, IRC-Galleriassa ja Demi.fi:ssä, joissa nuoret voivat hengailla, jutella ja osallistua erilaisiin teemailtoihin. Vaihtelevasti tavattavissa on myös nuorisotyöntekijöitä, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Oli mielenkiintoista kuulla koulutuksessa mukana olevia verkkoterkkari-Tanjaa sekä useampaa Netarin Habbo Hotellissa toimivaa nuorta apparia eli apuohjaajaa.

Toinen Verken tarjoamista palveluista on chat-sovellus, joka on mahdollista upottaa Facebook-sivulle. Verke tarjoaa tätä chattia käyttöön kaikille nuorten kanssa toimiville organisaatioille sekä rekisteröityneille yhdistyksille, ja muun muassa me Varustamolla otimme jokaviikkoisen chatin käyttöömme kätevällä Verken tuottamalla sovelluksella. Lisää Verkestä ja muista sen palveluista löytyy nettisivuilta, ja kannattaa myös tutustua Verken blogiin!

Lisäksi kuulimme kokemuksia oululaisesta Monialalainen verkkonuorisotyö- eli Move -hankkeesta, joka tällä hetkellä ylläpitää muun muassa IRC-galleriassa toimivaa Jepari-chattia, jossa nuoret voivat reaaliaikaisesti keskustella ja kysellä poliiseilta mieltä askarruttavista asioista. Pekka Myller myös esitteli joitain muita nuorten omia aktiivisia verkkoyhteisöjä.

Näiden lisäksi Pekka kuvasi myös uutta Verkkonuorisotyön osallisuus- ja vertaistoiminnan konseptia. Keskustelimme yhdessä muun muassa siitä, mitä osallisuus ja osallistaminen nuorten verkkotoiminnassa oikein ovat, tai voisivat olla. Keskusteluiden jälkeen jakauduimme tekemään ryhmätöitä: aiheina olivat nuorten omien verkkoyhteisöjen ja nuorille palveluita tuottavien tahojen tukeminen, osallistaminen - mitä se tarkoittaa ja miten osallistetaan verkkopohjaisessa nuorisotyössä, apuohjaajana tai vertaistukijana toimiminen nuorten verkkoyhteisössä sekä tarvittavat tekniset välineet ja valmiudet verkossa toimivien yhteisöjen tukemiseksi ja niissä toimimiseksi.

Ryhmissä syntyi hyvää keskustelua, ideoita ja monipuolisia näkökulmia, kun kaikkiin ryhmiin kuului sekä Netarin nuoria appareita että nuorten kanssa työskenteleviä. Keskustelu jatkui ja valmiit työt esiteltiin sunnuntain osuudessa. Lisäksi koulutukseen kuului muun muassa verkkoterkkari Tanja Hiltusen vetämä keskustelullinen tuokio verkkopelaamisen haasteista ja ongelmapelaamisesta.

Kaiken kaikkiaan koulutuksesta jäi oikein positiivinen fiilis, ja se antoi runsaasti uutta ajateltavaa ja näkökulmia myös meille Varustamon väelle! Kiitämme Verkeä koulutuksesta ja toivomme yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Valinnan edessä - Lukio vai ammattikoulu?

Näin yhteishaun aikaan on jokaisella peruskoulunsa päättävällä tai jo päättäneellä valinta edessä - ammattikouluun vai lukioon? Itse valitsin aikanani IB-lukion, jossa opiskelu tapahtuu englannin kielellä. Valinta oli minulle silloin helppo, sillä se takasi minulle mahdollisuuden lähteä pois pieneltä paikkakunnalta hieman isompaan kaupunkiin. Ammattikoulua en tullut ajatelleeksikaan, sillä pidin suurena haaveenani toimittajaksi pääsyä, johon tarvittiin yliopistokoulutus. Silloinen unelma jäi jo vuosia sitten taa, mutta lukiosta oli minulle paljon hyötyä. Olen tosin aina ollut jokseenkin teoreettinen ihminen.

Jo muutaman vuoden ajan lukio ja ammattikoulu ovat olleet hakijoiden kiinnostuksessa tasoissa. Lähes saman verran hakee yhteishaun aikana molempiin. Ja ei mikään ihme, sillä onhan molemmissa paljon hyvää ja paljon huonoakin - tasaisesti. Ammattikoulussa on mahdollista saada ammatti nopeasti ja tehokkaasti ja päästä oman leivän syrjään kiinni jo aikaisin. Lukio sen sijaan antaa ohjat pidempään koulutukseen esimerkiksi yliopistoon. 

Stereotyyppisesti ajateltuna ammattikoulusta valmistuvat tulevat olemaan vain työelämässä ja jäävät niin sanotusti duunareiksi. Viime vuosina kuitenkin lukion ja ammattikoulun välinen kuilu tässä erottelussa on kasvanut lähes umpeen. Ammattikouluun meneminen ei rajoita enää korkeamman koulutuksen saamista juuri lainkaan. Reittejä löytyy ammattiin kuin ammattiin jos monenlaista. Toki lukiosta valmistuva saa vieläkin paremman yleistietotaidon ja teoreettiset kyvyt, mutta ammattikoulun tarjoama käytännöllinen koulu ei enää estä pääsemistä jopa maisteriksi tai tohtoriksi asti. Ammattikoulusta löytyy paljon erilaisia aloja, mutta myös lukioita on monenlaisia. Tampereelta löytyy IB-lukio, matikkapainotteinen lukio ja taidepainotteisia lukiota.

Mutta miten ihmeessä tosiaan voi valita oman alansa? Entä jos sitä ei löydy ammattikoulusta ja lukio ei kiinnosta yhtään? Älä luovuta! Koskaan ei voi olla varma siitä, millainen ala tai koulu todellisuudessa on. Esimerkkinä itse luulin haluavani ekonomiksi lukion jälkeen ja pääsinkin opiskelemaan tuotantotaloutta. Huomasin kuitenkin hyvin nopeasti, ettei se ollut minun alani ja tällä hetkellä opiskelen sosiaalialaa, jonka luulin vielä muutama vuosi takaperin olevan se viimeinen mahdollinen ala, jolle hakeudun. Aina kannattaa koittaa! Koskaan ei tiedä, kuinka paljon kokemuksestaan oppii ja kuinka paljon siitä todellisuudessa tykkää! Ja tietenkin oppi sekin on, jos huomaa ettei tämä ollutkaan se oma juttu.

Intoa Yhteiseen Hakuun!

Laura Sinkkonen, Varustamo-hanke

Minun tarinani: Saara omaa tietä etsimässä, osa 4

Minun tarinani –juttusarjassa seuraamme erilaisia nuoria heidän poluillaan koulutus- tai työelämässä tai matkalla kohti omia tavoitteitaan. Viime viikolla julkaistiin edellinen osa Saaran tarinasta.Tällä kertaa kuullaan hänen suunnitelmistaa tulevaisuuden varalle.

Viime kerralla Saara kertoi viihtyneensä hyvin kuntouttavan työtoiminnan aloitusryhmässä, ja kokeneensa sen myös kovin hyödylliseksi. Ryhmä kestää toukokuun alkupuolelle saakka, minkä jälkeen Saaran suunnitelmissa on siirtyä kuntouttavan työtoiminnan toiseen toimipisteeseen. "Yksi mahdollinen toimipiste olisi Tampereen Tyttöjen Talo, ja kiinnostaisi tosi paljon päästä sinne työtoimintaan", Saara kertoo. Hän on ehtinytkin jo jonkin verran tutustua Tyttöjen Talon toimintaan: "Käyn tällä hetkellä Tyttöjen Talon luovan kirjoittamisen ryhmässä, ja olen tykännyt siitä ihan älyttömästi", hän kertoo. 

Yksi Saaran kevään tavoitteista onkin palailla takaisin kirjoittamisen pariin. Hän kävi lukionsa Oriveden Opiston kirjoittajalukiossa,  ja tuolloin kirjoittaminen oli tärkeä osa-alue hänen elämässään. "Lukion jälkeen kirjoittaminen kuihtui - tarinat lyhenivät ja kirjoitusväli harveni, enkä ennen Tyttöjen Talon luovan kirjoittamisen ryhmää ollut kirjoittanut mitään yli vuoteen", Saara muistelee. "Nyt tuntuu hyvältä aloittaa kirjoittaminen uudelleen", hän kertoo.

Uusia tuulia Saaran kevääseen tuo myös tuore harratus, show-tanssi. Kuten  hänen venäjän kielen opintonsa, myös tanssitunnit ovat Tampereen Työväenopiston kursseja. Saara on tyytyväinen siitä, että työväenopiston kursseilta työttömät saavat 50 prosentin alennuksen kurssihinnoista, ja näin hänelläkin on mahdollisuus aloittaa uusia mieluisia harrastuksia.  

Uusien harrastusten lisäksi Saaralla on myös muita suunnitelmia ja haaveita tulevaisuudelle: "Mielessä itää taas ajatus yliopisto-opiskelusta. Kuitenkin haaveilemani ala on taas vaihtunut, ja nyt minua kiinnostaisi tulkin koulutus. Venäjän kielen lisäksi kiinnostaisi ranska, jota olen opiskellut yhteensä viisi vuotta", hän kertoo. Kevät onkin Saaralle monella lailla muutosten aikaa. Hänellä on myös muutto edessä, kun kämppiksen kanssa jaettu asunto vaihtuu pian omaan yksiöön.

Tapaamme Saaran vielä toukokuussa, jolloin kuulemme ainakin miten kuntouttavan työtoiminnan aloitusryhmän jälkeinen elämä rullaa, ja mitä kesäsuunnitelmia hänellä on.