Yliopistoon vai ammattikorkeaan?

Yliopiston ajatellaan yleensä olevan teoreettisempaa, ja ammattikorkeakoulun taas käytännönläheisempää. Varustamon joulukalenteriblogissa käytiin viime vuonna läpi joitakin korkeakoulujen eroja. Mutta millaista on opiskelijan arki eri kouluissa? Muutama vertaisohjaajamme kertoo omista kokemuksistaan.

Tiia opiskelee sosionomiksi SAMK:ssa.
Jutta Jutta opiskeli sosionomiksi TAMK:ssa ja opiskelee tällä hetkellä Tampereen yliopistossa sosiologiaa.

Millainen on tyypillinen koulupäivä/-viikko?
Tiia: Sosiaalialan koulutusohjelma on 3,5 vuoden mittainen. Tyypillinen koulupäivä on kolmen vuoden ajan ollut noin 2-8 tuntia, mutta yleensä noin neljä. Usein koulua on ollut aika harvakseltaan, suurin piirtein kolmena-neljänä päivänä viikossa, ensimmäisenä lukuvuonna oli vähän enemmän. Meidän koulutusohjelmassa on tehty paljon etähommia, mm. esseitä ja ryhmätehtäviä, joista johtuen koulua on vähän. Hommaa kuitenkin riittää ja usein tehtävät ja tentit kerääntyvät samalle ajalle.

Kuva Flick, Rob Shenk

Jutta: Ammattikorkeakoulussa koulupäivät olivat miltei joka päivä 6-8 tuntisia ja koulua oli 4-5 pvänä viikossa. Lukujärjestykset tehtiin meille valmiiksi ja vain vapaasti valittavia opintoja piti itse lisätä lukujärjestykseen. Yliopistossa valitsen itse kurssini sekä ilmoittaudun niihin sekä sovitan ne yhteen lukujärjestykseen. Yliopistossa on suurempi vastuu itsellä siitä, että jokainen vaadittu kurssi tulee suoritettua. Yliopistolla minulla ei ole joka päivä koulua, ehkä keskimäärin 3-4 pvä viikossa sekä päivät saattavat vaihdella kahden tunnin mittaisista päivistä 8-9 tunnin mittaisiksi. Se riippuu niin paljon siitä, kuinka monta kurssia on periodiin valinnut. Yliopistossa on mielestäni enemmän itsenäisiä asioita ja tehtäviä hoidettavana koulun ulkopuolella sekä tenttimistä ja lukemista on enemmän, mutta se ei ole minua haitannut. Päinvastoin tunnen itseni vapaammaksi ja itsenäisemmäksi yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa.

Työmäärä: pystytkö esimerkiksi käymään töissä koulun ohessa?
Tiia: Suuri osa on käynyt töissä koulun ohessa, mutta heidän osaltaan valmistuminen näyttää pitkittyneen. Itse olen koulun ohessa käyny töissä vain viimeisenä vuotena ja valmistuminen tapahtuu suunnitellussa ajassa. Tunnen myös tapauksia, jotka ovat suorittaneet koulun noin 2,5 vuodessa, joten sekin on mahdollista. Vapaapäivät mahdollistavat nopeutetun opintosuunnitelman, mutta aika hankalaa se on järjestelyiden ja hallinnon suhteen. Itse olisin voinut kuvitella käyvän koulun kolmessa vuodessa, mutta luultavasti helpommalla pääsi, kun opiskeli suunnitellun rytmin mukaisesti.
Jutta: Töiden tekeminen koulun ohella onnistuu mielestäni molempien koulujen ohella, kunhan pitää mielessä, että ykköstehtävänä on opiskelu. Töitä kerkiää tekemään täysi päiväisesti sitten valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulussa jotkut tekivät niin paljon töitä, että valmistuminen on viivästynyt todella paljon. Töiden tekeminen on melkein suurella osalla opiskelijoista, jotta tulee toimeen rahallisesti. Itsekin tein töitä ammattikorkeakouluajalla, mutta sain sovittua työni aina niin ettei se liikaa häirinnyt opiskelujani. Yliopiston ohella on ehkä hieman parempi mahdollisuus tehdä töitä, koska päivät ei useinkaan ole täysiä ja joka päivä ei ole opetusta. Opiskelun ja työn ohella pitää muistaa myös lepo ja vapaa-aikakin!

Millaista on sosiaalinen elämä?
Tiia: Jos tykkää Porista kaupunkina ja sen ihmisistä, tulee siellä kyllä toimeen. Itse en kuitenkaan koskaan kotiutunut Poriin, joten kaikista sen puolista en osaa täydellisesti kertoa. Jotkut opiskelijatapahtumat ovat olleet ihan mielenkiintoisia, mutta tyypillinen opiskelija-juhlinta niistä kyllä loisti ja harvassa olivat päihteettömät tapahtumat.

Entä opiskelutavat yleisesti ja valinnanvara opintojen suhteen?
Tiia: Sosiaalialan koulutusohjelmassa vaikeimpina käsiteltyinä asioina pidin tutkimusmenetelmiä, excel -opintoja, ruotsia ja lääkelaskuja. Suurin osa opiskelluista asioista oli kuitenkin suhteellisen helppoja, etenkin sosiaalipedagogisessa suuntautumisvaihtoehdossa. SAMKissa muita suuntautumisvaihtehtoja ovat päihde- ja mielenterveys, erityisrymät ja vanhustyö. Itse hain ensimmäisenä vaihtoehtona vanhustyöhön, mutta se ei meidän vuosiryhmässä valitettavasti toteutunut. Olisin kyllä itse kaivannut hieman erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja, etenkin sosiaalityötä ja kuntoutusta. Lisäksi on myös harmillista, että omasta suuntautumisesta piti päättää niin aikaisessa vaiheessa, muistaakseni ensimmäisen lukuvuoden puolessa välissä.
Jutta: Valinnanvarasta opinnoissa ja kursseissa täytyy sanoa, että yliopistossa se on helpompaa, kun on miltei vapaa sivuaineoikeus. Olen päässyt siellä tutustumaan kaikenlaisiin mielenkiintoisiin aihealueisiin, joihin en päässyt amkissa tutustumaan vaikka olisin halunnut. Amkissa vapaa valintaisetkin opinnot olivat rajattu vain sosiaalityöhön ja niitäkin kursseja oli minimaalisesti tarjolla.
Sosiaalialan koulutusohjelman suunniteltu opiskeluaika on 3,5 vuotta ja itse suoritin tutkinnon kyseisessä ajassa. Vain muutama sai suoritettua koulun 2 - 2,5 vuodessa, koska kuten Tiia jo mainitsikin, niin kurssien suorittaminen eri tahdissa muiden saman vuosikurssin opiskelijoiden kanssa oli erittäin vaikeaa, koska tietyt kurssit ja harjoittelut järjestettiin aina tiettyyn aikaan ja niiden aikaistaminen oli hankalaa opettajien aikataulujen takia sekä koulun yleisen byrokratian vuoksi.Lisäksi aikaisempien opintojen sekä aiemman hankitun kokemuksen (esim. työkokemuksen) hyväksilukeminen oli nihkeää.

Kuva Flickr, albertogb123

Yliopistossa tutkintoni (sosiaalitieteiden kandidaatti ja maisteri) suorittaminen koostuu siis kandidaatin ja maisterin opinnoista ja suunniteltu opiskeluaika kandidaatin tutkintoon on 3 vuotta ja maisteriin 2 vuotta. Nyt opiskelen tutkintoni toista kandivuotta ja pyrin suorittamaan opinnot suunnitellussa ajassa. Siinä pysyminen on välillä hieman hankalaa, koska jotkin kurssit menevät päällekkäin ja joidenkin kurssien yhteensovittaminen on erittäin hankalaa. Plussa puolena yliopistossa on kylläkin se, että kursseja saa todella hyvin suoritettua itsenäisestikin sekä kurssien päällekkäinen suorittaminenkin onnistuu, koska läsnäoloa luennoille ei aina vaadita. 

Muita plussia/miinuksia?
Tiia: SAMKiin on suhteellisen helppo päästä opiskelemaan, mikä on suuri plussa. Miinuksena on SAMKin ns. laitosmaisuus, mistä johtuu hallinnon ja asioiden hoidon monimutkaisuus. Etenkin tämä voi koitua ongelmaksi silloin, jos poikkeaa normaalista opiskelusuunnitelmasta.

Jäikö jotakin kysyttävää? Voit esittää vertaisohjaajillemme kysymyksiä kommenteissa tai esimerkiksi Varustamon Facebookissa tai IRC-galleriassa. :)

Terhi, Varustamo