Monitoimitalo 13 täynnä toimintaa

Varustamon vertaisohjaajat vierailivat nuorille suunnatussa Monitoimitalo 13:ssa, mikä sijaitsee aivan Tampereen keskustan tuntumassa Satakunnankadulla. Uudistettu ja remontoitu Monitoimitalo 13 avasi ovensa elokuussa 2012, ja sen jälkeen onkin vipinää riittänyt. Erilaista toimintaa siellä järjestetään viidessä kerroksessa, joten tylsää ei varmasti tule kellään siellä olemaan. Ikähaitari on pääosin 7 - 29 - vuotta, mutta eipä ovella kuulemma henkkareita ole koskaan kyselty. Monitoimitalo 13:sta löytyy ihan vapaata oleskelutilaa kavereiden kanssa hengailuun sekä myös ohjattua toimintaa.

Vierailun aikana me saimme katsauksen talon historiaankin.Wivi Lönn on suunnitellut aikoinaan rakennuksen, mitä paheksuttiin siihen aikaan suunnattoman paljon. Wivi joutui urallaan toimimaan jopa salanimellä, koska eihän nainen voinut olla arkkitehti. Nykyisin ajatus, ettei nainen voi toimia arkkitehtina on onneksi vähintäänkin omituinen. Rakennus on toiminut aikoinaan kauppaoppilaitoksena. Sieltä on muun muassa oppilaat 50-luvulla yrittäneet nähdä vilauksen Armi Kuuselasta, joka yöpyi naapurihotellissa. Oletko muuten miettinyt mistä luku 13 tulee? Se on oikea sattuma. Rakennus on valmistunut vuonna 1913, lisäksi sen osoite on Satakunnankatu 13 ja ikäryhmäänkin sopii 13-vuotiaat. Monitoimitalo 13:a hitiksi ovatkin nousseet nuorten suosimat K13-diskot.

Kuten jo mainitsin, niin Monitoimitalo 13:ssa riittää kyllä puuhaa ja välineet ovat kyllä niin viimesen päälle. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat ohjaamo, konehuone ja kahvila. Ohjaamossa voi 7 - 29 -vuotias vapaasti pelailla videopelejä pleikkarilla, x-boxilla tai wiillä. Konehuoneessa voi käydä tsekkaamassa sähköpostit tai facebookin uusimmat kuulumiset. Siellä on myös paikalla ohjaaja, joka auttaa tarvittaessa tietokoneen käytössä. Kahvilassa voi välillä käydä kahvilla ja sieltä saa tuoreita ihania leivonnaisia. Toisessa kerroksessa nuoret pääsevät sitten diskoilemaan stagella. Lisäksi siellä on supermageet studiovempeleet, joilla voi tehdä musaa ja miksata vaikka live-kuvaa suoraan stagelta. Mediaryhmässä nuoret toimittavat omaa lehteä ja siellä voi tehdä esimerksi kansikuvia ja julisteita ihan itse. Kädentaitoja ylemmissä kerroksissa monitoimitalolla voi myös harrastaa monenlaisia. Tällä hetkellä on menossa kynttiläpaja joulun ajan kunniaksi, mutta sen jälkeen taas normaalit kuviot. Nuorille on tarjolla vaikka savitöitä, koruja, pieniä puutöitä, voi korjata vaatteita tai tehdä niitä alusta loppuun itse ja lisäksi kutoa vaikka mattoa. Monitoimitalo 13 järjestää myös työpajatoimintaa 18 - 29 -vuotialle, jotka ovat oikeutettuja työmarkkinatukeen. 

Lisätietoa ja kuvia Monitoimitalo 13:a hienoista tiloista löytyy monitoimitalo13-nettisivuilta: http://www.nuortentampere.fi/index.php/13/info/. Varustamo todellakin suosittelee!

Toimittanut: Sanni, Varustamo

Harrastuksesta ammatti?

20-vuotias Riku on harrastanut elokuvien ohjaamista seiskaluokalta lähtien. Tätä nykyä hän opiskelee siitä itselleen ammattia. Millaista on, kun rakkaasta harrastuksesta tulee työtä?

Kuinka kauan olet harrastanut elokuvien tekoa?

Seitsemän vuotta; sain vuonna 2005 joululahjaksi digikameran josta löytyi myös videokuvaustoiminto. Aika pian ryhdyimme kavereiden kanssa pelleilemään kameran edessä. Ohjaajapuoleni löysin ikään kuin vahingossa, kun kuvauksissamme rupesin ohjaamaan kameran kulmaa ja hiomaan kohtauksen muotoa.

Mikä elokuvien teossa kiehtoo?

Tarinoiden kertominen. Lisäksi haaste saada omassa mielessä kirkkaana näkyvät tarinat muotoon, jonka muut voivat vastaanottaa. On myös upeaa päästä jakamaan mielikuvituksensa muiden kanssa ja huomata, kiinnostaako se katsojia vai ei.

Milloin sitten päätit, että haluat tehdä sitä työksesi?

13-vuotiaana, seiskaluokalla.

Mitkä ovat työn hyviä puolia?

Mahdollisuus vaikuttaa elokuvan teon jokaiseen osa-alueeseen ja tietenkin mahdollisuus ilmaista itseäni.

Entä huonoja?

Ei ole.

(Pitkän miettimisen jälkeen) Tekniikka tällä alalla kehittyy nopeasti, täytyy pysyä mukana kehityksessä ja oppia soveltamaan uusia välineitä ja ohjelmia.

Huolestuttaako että kiinnostus ohjaamiseen laantuu jos siitä tulee ammatti?

Ei huoleta, rakastan tätä työtä, eikä rakkaus siihen kuole. Toisaalta, tässä työssä on iso ero tilaustyön ja oman työn välillä. Tilaustöihin ei tietenkään ole samanlaista paloa kuin omasta inspiraatiosta lähteneeseen projektiin. Motivaatiota tilaustöiden tekemiseen saa, kun tietää pääsevänsä jakamaan osaamistaan ja auttamaan. Tietenkin hieman huolettaa, että koko elanto riippuu tästä, eli pitää olla tuottelias koko ajan.

Olisitko voinut harkita jotain toista alaa?

Olen miettinyt mm. kirjailijan, konseptitaiteilijan, nuorisoterapeutin ja muusikon ammattia. Miljoonien vaihtoehtojen joukosta valitsin elokuvien ohjaamisen, koska koen että se yhdistää tavallaan kaikki edellä mainitut. Se esimerkiksi vaatii visuaalista hahmotuskykyä ja taitoa tehdä omista mielikuvista todellisuutta. Käsikirjoitan myös itse kaikki teokseni.

Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?

Ohjaan jossain päin pohjoismaita ensimmäistä kansainvälistä elokuvaani.

----

Onko sinulla jokin rakas harrastus, josta kenties salaa unelmoit itsellesi uraa? Älä jää haaveilemaan, vaan tee unelmistasi totta! :)

Kuvat (c) 1.Ryan Baxter 2.Gavinj1984  3. MiikaS

Toimittanut: Rosa Varustamo

Never leave without your brollie!

Kuvittele näkymä: Bussi pysähtyneenä englantilaisen moottoritien varteen. Horjahtelet kaltevalla pientareella ja toivot, että perästä savuavan bussin tilalle saapuisi pian uusi. Ryhmämatkalle kanssasi osallistuneet 38 arabiankielistä vaihto-opiskelijaa ympärilläsi polttavat tupakkaa, ottavat paljon valokuvia ja laulavat lämpimikseen. Koska olet Englannissa, pieni tihkusade yltyy nopeasti  rankkasateeksi. 

Retki kauniille Lake Districtinä tunnetulle alueelle Pohjois-Englannissa ei ollut sujunut ihan suunnitelmien mukaan. Koko päivän jatkuneesta sateesta johtuen bussin ikkunat olivat niin huurussa, ettei maisemia nähnyt käytännössä ollenkaan. Olin osallistunut tälle yliopistoni järjestämälle päivämatkalle, koska, noh, vaihdossa ollessa kuuluu mennä ja tehdä. Siinä läpimärkänä ohi ajavia rekkoja laskiessani mielessäni käväisi väistämättä ajatus, oliko tämänkin kokemuksen saaminen niin kovin tarpeellista.

Mutta kun reissusta on nyt kulunut muutama päivä ja farkkuni ovat viimein kuivat, en vaihtaisi tuota hetkeä pois. Olen lähtenyt vaihtoon etsimään juuri näitä paljon puhuttuja kokemuksia, työntämään oman mukavuusalueeni rajoja laajemmalle ja keräämään tietoa, taitoja ja muistoja. Näiden ensimmäisten kahden kuukauden aikana mitä olen täällä Manchesterissa viettänyt, kaikenlaista on ehtinyt tapahtua.

Tältä näytti asuntolani pihaa-alue marraskuun puolivälissä. Ainakin silloin, kuin ei satanut.

Olen föönannut hiuksiani keittiössä käyttäen mikron ovea peilinä, sillä ensimmäisinä päivinä huoneessani ei ollut sähköjä. Olen eksynyt Manchesterin keskustassa, yliopiston kampuksella sekä kirjastossa. Olen oppinut hyödyllisiä sanoja kuten ”wellies” (kumpparit), ”brollie” (sateenvarjo) ja ”parathas” (intialainen ohut leipä, jonka suosikki curry-paikkani paistaa ihanan rapsakaksi). Osaan ryhmittyä junalaiturilla optimaalisesti niin, että todennäköisyyteni saada vaunusta istumapaikka on mahdollisimman suuri. Kun kassaneiti kysyy minulta: ”Are ya right my luv?”, en enää häkelly, vaan nyökkään hymyillen ja maksan ostokseni.

Vaihtovuottani on enemmän jäljellä kuin takana, enkä osaa kuvitella, mitä kaikkea on vielä edessä. Tavoitteenani on ainakin suoritua kunnialla esseiden kirjoittamisesta, löytää lisää mahtavia teehuoneita sekä tietenkin kartuttaa kielitaitoa. Aion osallistua uusille päivämatkoille ja reissata myös yksikseni. Ja kun joku päivä vielä palaan Lake Districtille, yritän olla kastumatta tai eksymättä.

Viisaus seinässä.

-Tuuli, Varustamon vertaisohjaaja
Opiskelijavaihto: Tampereen yliopisto -> University of Salford, Manchester.

Facebook, rakkaalla lapsella on monta nimeä

Facebook, FB, Feissari, Naamakirja... Jos et ole Facebookin käyttäjä mutta harkitset asiaa, kannattaa ihan alkajaisiksi tutustua oivalliseen suomenkieliseen aloittelijoille tarkoitettuun Facebook-oppaaseen täällä! Myös Varustamon blogissa aiemmin julkaistuisa SOME-oppaista (1 & 2) voit löytää hyödyllistä tietoa niin Facebookista kuin sosiaalisesta mediasta ylipäätään. 

http://farm5.staticflickr.com/4135/4782358121_5a95a8cc97.jpg

Asetusten kautta alkuun

Kun profiili on Facebookiin luotu, on syytä tutustua tarkemmin vielä itse palvelun käyttöehtoihin sekä ennen kaikkea käyttäjätilin asetuksiin ja yksityisyysasetuksiin. Tässä blogitekstissä käydään läpi muutamia tärkeimpiä yksityiskohtia asetuksista, mutta on tärkeää pysytellä asetusten suhteen hereillä, varmistaa aina toisinaan niiden olevan oikein sekä etsiä lisätietoa ongelmatilanteissa.  Yleisistä käyttäjätilin asetuksista pääset muokkaamaan nimeäsi, salasanaasi, käyttämääsi sähköpostiosoitetta sekä Facebook-profiilisi osoiteriviä/käyttäjänimeä, joka kannattaakin muokata mieleisekseen (esim. etunimi.sukunimi-muotoiseksi). Turvallisuusasetuksista kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että pyytää palvelua käyttämään suojattua selaamista aina, kun se on mahdollista - pieni rasti oikeassa ruudussa voi merkitä paljon oman tietoturvasi kannalta! Ilmoitusasetuksista voit valita, mistä Facebook-toiminnoista haluat ilmoituksen sähköpostiisi. Tilausasetuksissa voit puolestaan yhdistää Facebook-profiiliisi oman twitter-tilisi tai mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi tilata julkiset Facebook-päivityksesi omaan uutisvirtaansa etusivulleen.

Yksityisyysasetuksissa voit muokata profiilisi julkisuutta. Tässä kohdin onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, keiden haluat oikeasti näkevän sivullasi julkaistut viestit ja kuvat. Yksityisyysasetuksissa voit myös muun muassa muokata yhteydenoton asetuksia sekä aikajanaan ja merkitsemiseen liittyviä asetuksia: kuka voi lähettää sinulle viestin, kuka voi etsiä profiiliasi Facebookista puhelinnumeroasi tai sähköpostiosoitettasi käyttämällä, kuka voi julkaista viestejä aikajanallasi, kuka voi merkitä sinut omiin julkaisuihinsa ja kuka puolestaan näkee nämä merkityt julkaisut? Voit myös päättää, haluatko aikajanasi tietojen näkyvän julkisesti silloin, kun tietojasi etsitään jollain hakukoneella, kuten Googlella. Yksityisyysasetuksien kautta voit myös estää joidenkin henkilöiden yhteydenotot tai tietyt sovelluskutsut.

Ryhmätoiminta Facebookissa

Facebookiin on mahdollista perustaa kolmenlaisia ryhmiä: avoimia, suljettuja ja salaisia. Kaikkiin ryhmiin täytyy lähettää liittymispyyntö, jonka voi hyväksyä ryhmän asetuksista riippuen joko kuka tahansa ryhmän jäsen tai ryhmän ylläpitäjä(t). Ryhmiin voi lisätä päivityksiä, tapahtumia, kuvia, kyselyjä sekä tiedostoja.

http://farm3.staticflickr.com/2345/5713704415_8a6973f7a2.jpg

Avoimet ryhmät ovat sellaisia, joiden sisäiset julkaisut sekä jäsenten profiilit voi nähdä kuka tahansa. Tällainen ryhmämuoto sopii hyvin yleiseen tiedonjakoon esimerkiksi tietyn aihepiirin tiimoilta (esim. “Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa” on avoin ja erittäin aktiivinen ryhmä) tai vaikkapa oman oppilaitoksen ryhmäksi entisille ja nykyisille opiskelijoille.

Suljettu ryhmä on sellainen, jonka jäsenten profiilit voi nähdä kuka tahansa, mutta jonka sisäisiä julkaisuja ei voi nähdä kukaan ryhmän ulkopuolinen. Tämä sopii käytettäväksi silloin, kun ryhmässä julkaistaan sellaisia tietoja, joiden ei haluta valuvan ulkopuolisten silmille (kuten osoitetietoja, kuvia tai muuten vaan yksityisempiä asioita). Tällaisia ryhmiä näkee käytettävän esimerkiksi oppilaskuntien ja ainejärjestöjen sisäisessä viestinnässä. 

Salainen ryhmä on sellainen, jonka jäsenet ja julkaisut - toisin sanoen olemassaolon - näkee ainoastaan kyseisen ryhmän jäsenet. Tämä sopii käytettäväksi silloin, kun ei haluta kenenkään tietävän ryhmästä. Sitä voi hyödyntää vaikkapa oman perheen tai kaveriporukan sisäiseen viestintään.

Silloin kun ryhmässä on enintään 16 jäsentä, on mahdollista käyttää Facebookin chatti-ominaisuutta ryhmäläisten kesken. Ainakin suljetun ryhmän kohdalla online-tilassa näkyy vain omat kaverit, jotka kuuluvat kyseiseen ryhmään, eivät siis muut ryhmän jäsenet. Tätä ryhmän chatti-toimintoa käytettäessä kaikki ryhmän jäsenet voivat lukea käydyn keskustelun jälkikäteen, vaikkeivät olisivatkaan osallistuneet varsinaiseen chattailuun.

Linkkivinkit:

Henry Laasasen facebook-filosofia: http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97076-facebookin-k%C3%A4yt%C3%B6n-filosofia.

Nettifiksuus-opas löytyy täältä ja lisätietoja tietoturvaoppaan sivuilta: http://www.tietoturvaopas.fi/perusohjeet.html

Taitojasi voi vielä testailla: http://www.tietoturvaopas.fi/yksityisyystesti/index.html



Telma ja Sanni, Varustamo

Ammattiliitosta turvaa työelämään!

Mikä on ammattiliitto?

Ammattiliitto on työntekijöiden oma järjestö, mikä pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja ja asemaa työelämässä. Ammattiliittoa voi hyödyntää monella tavalla, kun vain tietää mitä kaikkea hyötyä siitä oikeasti on.

Lähde: http://www.rakentaja.fi/Kuvat/1suorakanava/keijo/sopimus460.jpg

Kuka siihen voi liittyä?

Ammattiliittoon voi liittyä, jos työskentelee alalla ja maksaa pienen jäsenmaksun. Käytäntö on useimmiten sellainen, että maksu maksetaan joka kuukausi. Lähes kaikilla ammattiliitoilla on erikseen opiskelijajäsenyysvaihtoehto alalla opiskeleville. Silloin ei tarvitse tehdä alan töitä, ja jäsenyys on useimmiten ilmainen. Etuudet ovat usein hieman erilaiset opiskelijajäsenellä ja varsinaisella jäsenellä. Jokainen ammattiliitto on vähän erilainen ja jäsenoikeudetkin voivat poiketa toisistaan, ajatus on kuitenkin sama.

Lähde: http://www.tek.fi/ci/jasenisto_ry.jpg

Miksi siihen kannattaa liittyä?

1. Jäsenlehden mukana saat alasi ajankohtaiset uutiset suoraan kotiovellesi!
2. Jäsenalennukset, esim. lomapaikat, risteilyt, hotellit, vakuutukset ja bensa! Kannattaa hyvin tutkailla vaikka oman ammattiliiton nettisivuilta, mitkä kaikki alennukset koskevat sinua!
3. Työelämätieto ja neuvonta esim. työn haussa vain puhelinsoiton tai sählöpostin päässä!
4. Ammattiliittosi toimii edunvalvojanasi, neuvottelee puolestasi palkka-asioista ja muista työehdoista!
5. Ammattiliittosi kautta sinulla on oikeus kääntyä luottamusmiehen puoleen, jos työpaikassa syntyy erimielisyyksiä esim. sinun ja työnantajan välillä. 
6. Saat tarvittaessa myös ammattiliittosi kautta oikeusavustajan!
7. Ammattiliitot järjestävät paljon koulutuksia, osa myös maksuttomia!
8. Ammattiliiton avulla voit saada enemmän rahallista tukea, jos jäät työttömäksi. Tämä onnistuu liittymällä työttömyyskassaan! Jos jäät työttömäksi työttömyyskassa maksaa sinulle ansioihin suhteutettua päivärahaa.

Lähde: http://www.suomentoivo.fi/facebook/tht/jako.jpg

Linkkivinkit:

 Jos käyt töissä tai opiskelet johonkin ammattiin, voit etsiä oman ammattiliittosi esim. täältä: http://www.liitot.fi/?main=liittosi&lan=fin tai http://www.sttk.fi/fi-FI/ammattiliitot/

Lue kaikki tarpeellinen työelämästä: http://www.tyoelamaan.fi/fi-FI/

Sanni, Varustamo

Some-opas osa 3: Työpaikka somen kautta

Työnhaussa on nykyään yleistynyt sosiaalisen median käyttö ja somea hyödynnetään yhä enemmän uusia työntekijöitä haettaessa. Verkossa voi selata avoimia työpaikkoja eri aloilta, ottaa yhteyttä työpaikkaan kysyäkseen tarkempia tietoja, jättämään työhakemuksen sekä ansioluettelon. Sosiaalisen median käyttötaidot ovat tärkeitä, sillä ne auttavat myös työpaikan haussa.

Somen työnhakupalveluita on monia, mutta niistä ehkä suurimmat ja suosituimmat ovat LinkedIn, JobiJobi, Haussa.fi ja eri yrityksien Facebookin ja Twitterin profiilit.

LinkedIn http://www.linkedin.com/

LinkedInissä voi rakentaa omaa ammatillista verkostoaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin Facebookissa. Ainoana erona on se, että LinkedIn keskittyy työelämään, ja jokainen käyttäjä täydentää sinne oman työhistoriansa ja taitojaan ansioluettelon tapaan.

JobiJobi http://www.jobijobi.fi/ ja https://www.facebook.com/JobiJobi?fref=ts

JobiJobi on työnhakuun ja rekrytointiin suunnattu sosiaalisen median kanava erityisesti nuorille. Sivustolta löytyy hyödyllisiä artikkeleita, esityksiä ja videoita liittyen nuorten työnhakuun. JobiJobi antaa vinkkejä työnhakuun, mutta ilmoittaa myös avoimista työpaikoista.

Haussa.fi http://www.haussa.fi/ ja https://www.facebook.com/Haussa.fi?fref=ts

Haussa.fi-palvelussa työnhakijat voivat etsiä erityyppisiä työsuhteita ja tuoda osaamistaan esille ansioluettelon eli cv:n  ja tekstimuotoisen hakemuksen lisäksi linkittämällä profiiliinsa myös mediaelementtejä sekä keräämällä persoonaan liittyviä suosituksia. Tämän lisäksi sivustolta löytyy hyödyllistä tietoa erilaisten artikkelien, videoiden ja blogitekstien muodossa erilaisista ammattialoista. Facebookissa Haussa.fi-palvelusta löytyvät ajankohtaiset asiat ja uudet, avoimet työpaikat.

Uratie http://www.uratie.fi/

Uratiessä voi lukea ajankohtaisia artikkeleita ja uutisia työelämässä puhuttavista asioista. Lisäksi siellä pääsee rekisteröitymään palveluun ja näin tekemään oman työnhakuprofiilin ja ansioluettelon (cv) sekä katsastamaan kattavasti työpaikkatarjontaa. Uratie.fi on myös muutakin kuin vain listaus työpaikoista. Se tarjoaa runsaasti taustoittavaa juttumateriaalia, ohjeita, vinkkejä ja muistilistoja työnhakijan käyttöön.

Kuvan lähde

Hyvä muistaa!

Sosiaaliseen mediaan ja työnhakuun liittyen on hyvä pitää mielessä, että Suomen lain mukaan työnantaja ei saa käyttää työnhakijasta somesta löytämäänsä tietoa päätöksenteossa, jos työnhakija ei itse ole antanut lupaa näiden tietojen käyttöön. Toisin sanoen työnantajalla ei ole lupaa googlettaa työnhakijaa. Jos kuitenkin työnhakija kertoo esimerkiksi Facebook- tai LinkedIn-profiilinsa tai bloginsa osoitteen, voi työnantaja käyttää niistä saamiaan tietoja hyödykseen. Some tarjoaa siis mahdollisuuden valottaa jotain puolta itsestä potentiaaliselle työnantajalle, mutta tätä mahdollisuutta on syytä käyttää harkiten ja miettiä, mitkä tiedot voivat olla hyödyksi ja mitkä puolestaan eivät.

Hyödyllisiä videolinkkejä:

Kuinka hyödyntää Facebookia, Twitteriä ja LinkedIniä työnhaussa?:
http://www.haussa.fi/ajankohtaista/id/71

Esimerkki työnhakuvideosta:
http://www.youtube.com/watch?v=fPRYrFDiGIk

Lähteinä käytetty:

* Miettinen, Janne. 2010. Sähköiset työnhakupalvelut. Opinnäytetyö. Laurea. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15543/Sahkoiset_tyonhakupalvelut_Janne_Miettinen.pdf?sequence=1

* Sanna Suonpää. Sosiaalinen media rekrytointikanavana - hypea vai hyötyä. Monster.fi. http://mhx.monster.fi/hr/hr-parhaat-kaytannot/ohjeita-rekrytointiin/tyonantajamielikuva/sosiaalinen_media_rekrytointikanavana.aspx

* JustRecruitMe http://www.justrecruitme.com/fi/jobseeker-guide/sosiaalinen-media


Jutta ja Telma, Varustamo

Mikä minusta tulee isona?

Tämä on yksi vaikeimmista kysymyksistä aikuistumisen kynnyksellä, ja tätä pohtimaan jäivät myös Varustamon vertaisohjaajat. Nykyaikana paineet osoitetaan jo 15-vuotiaalle teinille, joka kamppailee vielä murrosikänsä kynnyksellä. Välttämättä kuitenkaan useammankaan koulutuksen jälkeen, ei nuori aikuinen tiedä mitä oikeasti haluaisi tehdä työkseen.


lähde: http://www.flickr.com/photos/36106576
@N05/4231123420/sizes/m/in/photostream/

Jutta on aloittanut viime vuonna yliopistossa sosiaalitieteiden opiskelun ammattikorkeakoulun jälkeen. Jutta pitää opiskelusta ja tietää haluavansa työskennellä jollain lailla kehitys- tai suunnittelutehtävissä. Pelkkään asiakaspalveluun hänestä ei ole, hän kaipaa lisää haasteita. Jutta on 23 vuotta, eikä silti vielä tiedä mikä hänestä tulee "isona".

Tiia on turhautunut. Lukioon hän meni, jotta tulevaisuuden suunnitelmat siellä selkiytyisivät. Sitten hän lähti ammattikorkeaan opiskelemaan sosiaalialaa. Nyt sosionomin opinnot alkavat olla päätöksessä, eikä hän vieläkään tiedä mitä haluaisi tehdä isona. "Kunpa voittaisin vaikka lotossa, niin ei tarvitsisi murehtia!"

Sitten on Sanni, kaikki kiinnostaa, mutta tulevaisuus on silti auki. Sanni valmistuu pian lähihoitajaksi, mutta opiskeluintoa vielä    olisi. Hän haluaisi tehdä jotain käytännönläheistä ja silti tietää enemmän. "Ehkä mä opiskelen monta ammattia ja teen sit vähän kaikkee"


Jos meidän fiksut ja filmaattiset vertaisohjaajat eivät tiedä mitä heistä tulee isona, ei ole vielä 15-vuotiaillakaan huolta tulevasta :)


Varustamon vertaisohjaajat: Tiia, Sanni ja Jutta

SOME-opas osa 2: Mitä somen välineitä on olemassa ja miten niitä voi hyötykäyttää?

Some-välineitä on olemassa valtava määrä, jokaiseen kuviteltavaan tarkoitukseen löytyy varmasti omansa. Alla olevasta kuvasta voit nähdä some-välineiden kirjoa. Kannattaa tutustua eri some-välineisiin ja valita niistä itselleen mieluisimmat sekä omiin käyttötarkoituksiin sopivat. 

Kuvan lähde

Suosituimpiin ja tunnetuimpiin some-välineisiin Suomessa lukeutuvat varmasti ainakin Facebook, blogit esim. Blogger ja Wordpress, YouTube, Twitter, IRC-Galleria ja LinkedIn. Joidenkin näiden palveluiden ominaispiirteitä ja käyttötarkoitusta voidaan avata seuraavan donitsikuvan avulla:

Kuvan lähde

Blogeista ja bloggaamisesta voit lukea Varustamon blogissa aiemmin julkaistun oppaan täältä:
http://varustamo.blogspot.fi/2012/10/millainen-on-hyva-blogijuttu.html

Twitter https://twitter.com/

Twitteristä kuulee sanottavan, että tärkeää ei ole miten jotakin sanot, vaan mitä sanot. Twitter on mikroblogi, jonka viestit voivat olla pituudeltaan korkeintaan 140 merkin mittaisia, eli sanottavansa täytyy pystyä tiivistämään. Risuaidalla (#) merkitään erilaisia keskusteluteemoja, jotka teemoittelevat twiittaukset/liverrykset omiin kategorioihinsa. Twitterissä kuka tahansa voi seurata kenen tahansa julkaisuja ja twiitata niitä eteenpäin omille seuraajilleen. 

Twitteristä löytyy oma esittelyvideonsa (Twitter in Plain English): http://www.youtube.com/watch?v=ddO9idmax0o&feature=fvwrel

Facebook https://www.facebook.com/

Facebookin idea perustuu erilaisten julkaisujen, kuulumisien, kuvien, videoiden ja linkkien jakamiseen, kommentointiin sekä tykkäämiseen. Facebookiin voi luoda käyttäjäprofiilin yksityishenkilölle tai sivun  esimerkiksi yritykselle, yhteisölle, brandille, harrastukselle tai fanisivuston jollekin henkilölle. Käyttäjäprofiilien julkaisujen seuraajia pystyy säätelemään yksityisyysasetusten avulla. Nykyään Facebookissa on myös mahdollista tilata yksityishenkilöiden julkaisuja itselleen, jos käyttäjäprofiilin omistaja on antanut siihen yksityisasetuksissaan luvan. Erilaisista sivustoista tykänneet käyttäjät puolestaan saavat uutisvirtaansa kyseisten sivustojen julkaisut.

Facebookiin voi lisäksi perustaa avoimia, suljettuja sekä salaisia ryhmiä käyttäjille. 

Tutustu erilaisiin FB-sivujen luomiseen:
https://www.facebook.com/pages/create.php?ref_type=sitefooter

Ja tässä on tärkeä linkki FB:n tuki- ja ohjekeskukseen:
https://www.facebook.com/help/?ref=drop

Foursquare ja Instagram https://foursquare.com/ & http://instagram.com/

Foursquare ja Instagram ovat viime aikoina saavuttaneet suosiota erityisesti älypuhelimen omistavien Twitter-käyttäjien keskuudessa. Ne ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten some-välineitä voi yhdistellä toisiinsa: Voit jakaa jossain some-palvelussa viestisi, johon liität sijaintisi foursquaressa ja kuvan instagramissa näkemästäsi asiasta. 

YouTube, Pinterest, Last.fm ja Google+

YouTube http://www.youtube.com/ on suosittu palvelu, johon kuka tahansa voi ladata videoita ja katsoa kenen tahansa latauksia. Pinterest http://pinterest.com/ puolestaan on kuvapalvelu, jossa käyttäjät voivat merkitä haluamiaan kuvia ja ikään kuin kiinnittää niitä virtuaaliselle muistitaululleen. Last.fm http://www.last.fm/ kirjaa käyttäjiensä kuuntelemien musiikkikappaleiden tiedot ja suosittelee niiden perusteella lisää kuunneltavaa. Google+ https://plus.google.com/ puolestaan on toimintaperiaatteiltaan hyvin samantyyppinen kuin Facebook.

IRC-Galleria http://irc-galleria.net/

IRC-Galleriaan voi kuka tahansa luoda käyttäjätilin ja lisätä itsestään kuvia sekä muita tietoja. Palvelusta löytyy myös oma blogipohja, jonne voi kirjoitella omia merkintöjä. Lisäksi palvelussa voi liittyä erilaisiin yhteisöihin omien mielenkiinnonkohteiden mukaan. 

Varustamo nuorelta  nuorelle -yhteisön löydät myös IRC-Galleriasta:
http://irc-galleria.net/community/3400636

Miksi käyttää somea?

Somen käyttö voi liittyä hupikäyttöön: videoiden katseluun ja lataamiseen YouTubessa, chattailuun mesessä tai Facebookissa, kuvien katseluun ja kommentointiin esimerkiksi IRC-Galleriassa tai hauskojen juttujen lukemiseen blogeista. Somen käytöllä voi kuitenkin olla monia eri ulottuvuuksia. Sitä voi hyödyntää ryhmien yhteisessä toiminnassa tai vaikkapa työnhaussa. Some mahdollistaa asioiden jakamisen kätevästi ja nopeasti isollekin joukolle: Olipa kyseessä sitten reissukuulumiset, uusin kirjoitelma tai päivän polttava kysymys. Somen avulla on myös helppoa pitää yhteyttä sellaisiin ihmisiin, joita ei päivittäin näe.

Myös opiskelussa ja työelämässä somea hyödynnetään jakamalla asioita, kyselemällä, kommentoimalla ja keskustelemalla. Sosiaalinen media on vertaisjakamista ja -tukea. Yritykset ovat myös rakentaneet sosiaaliseen mediaan palvelujaan, ja ovat siellä yhteydessä asiakkaisiinsa ja houkuttelevat uusia.  

Toimittivat Telma, Jutta ja Laura Varustamo