perjantai 9. marraskuuta 2012

Mikä minusta tulee isona?

Tämä on yksi vaikeimmista kysymyksistä aikuistumisen kynnyksellä, ja tätä pohtimaan jäivät myös Varustamon vertaisohjaajat. Nykyaikana paineet osoitetaan jo 15-vuotiaalle teinille, joka kamppailee vielä murrosikänsä kynnyksellä. Välttämättä kuitenkaan useammankaan koulutuksen jälkeen, ei nuori aikuinen tiedä mitä oikeasti haluaisi tehdä työkseen.


lähde: http://www.flickr.com/photos/36106576
@N05/4231123420/sizes/m/in/photostream/
Jutta on aloittanut viime vuonna yliopistossa sosiaalitieteiden opiskelun ammattikorkeakoulun jälkeen. Jutta pitää opiskelusta ja tietää haluavansa työskennellä jollain lailla kehitys- tai suunnittelutehtävissä. Pelkkään asiakaspalveluun hänestä ei ole, hän kaipaa lisää haasteita. Jutta on 23 vuotta, eikä silti vielä tiedä mikä hänestä tulee "isona".

Tiia on turhautunut. Lukioon hän meni, jotta tulevaisuuden suunnitelmat siellä selkiytyisivät. Sitten hän lähti ammattikorkeaan opiskelemaan sosiaalialaa. Nyt sosionomin opinnot alkavat olla päätöksessä, eikä hän vieläkään tiedä mitä haluaisi tehdä isona. "Kunpa voittaisin vaikka lotossa, niin ei tarvitsisi murehtia!"

Sitten on Sanni, kaikki kiinnostaa, mutta tulevaisuus on silti auki. Sanni valmistuu pian lähihoitajaksi, mutta opiskeluintoa vielä    olisi. Hän haluaisi tehdä jotain käytännönläheistä ja silti tietää enemmän. "Ehkä mä opiskelen monta ammattia ja teen sit vähän kaikkee"


Jos meidän fiksut ja filmaattiset vertaisohjaajat eivät tiedä mitä heistä tulee isona, ei ole vielä 15-vuotiaillakaan huolta tulevasta :)


Varustamon vertaisohjaajat: Tiia, Sanni ja Jutta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti