Vertaisohjaajan tunnelmia Englannista

Tervehdys pilvisestä Etelä-Englannista! Viisi viikkoa täällä uusissa ympyröissä on vierähtänyt nopeasti. Pakkasin siis pakaasini Tampereella syyskuun puolivälin tienoilla ja suuntasin tänne Winchesteriin, Englantiin viettämään vaihto-opiskelujaksoa kolmeksi kuukaudeksi. Suomen päässä opiskelen Tampereen yliopistossa kasvatustiedettä neljättä vuotta, ja kaipasin arkeeni jotain uutta. Ja sitä vaihto-opiskelu totisesti on tarjonnut!

 Jotain uutta vai samaa vanhaa? Kuva täältä.

Vaikka Englanti on maana jossain määrin hämmentävän samanlainen kuin Suomi, on täällä silti riittänyt hämmästeltävää. Tämä on nimittäin ensimmäinen kerta allekirjoittaneelle täällä Isossa-Britanniassa! Ensimmäisinä päivinä tuntui oudolta, että kaikki paikalliset ovat tosi kohteliaita ja tulevat juttelemaan ventovieraille. Tunsin itseni ajoittain töykeäksi ja hiljaiseksi suomalaiseksi. Sää on kotoisan suomalainen - siis useimmiten harmaa ja sateinen, vaikkakin ensimmäiset kaksi viikkoa olivat yhtä auringonpaistetta, eikä takkia todellakaan tarvinnut. Paikallisten ruokavalio tuntuu koostuvan hyvin isolta osalta vaaleasta leivästä ja pekonista, ja englantilaiset kämppikset ihmettelevät meidän ulkomaalaisten kasviksista pursuavia jääkaapin hyllyjä.

Kampusalueen maisemia.

Opintojen alkamiseen sopeutuminen on vienyt oman aikansa, kuten se tuppaa kyllä viemään Suomessakin pitkän kesäloman jälkeen. Ensimmäinen viikko oli täynnä erilaisia infotilaisuuksia niin vaihtareille kuin muillekin uusille opiskelijoille, ja varsinaiset opinnot alkoivat vasta syyskuun viimeisellä viikolla. Täällä opiskelu onkin todella intensiivistä, koska sekä syys- että kevätlukukausi ovat kestoltaan vain 12 viikon pituisia. Heti toisella opiskeluviikolla oli jo nimittäin ensimmäinen ryhmäesitelmä, eikä tahti ole juurikaan hidastunut. Lukemista ja kirjoitettavaa riittää, ja sain kuulla, että tässä yliopistossa kasvatustieteet ovat yksi työläimmistä oppiaineista, mitä lukemiseen tulee. Oppitunnit ovat täällä painottuneita keskusteluun, eikä opettaja yleensä varsinaisesti opeta mitään uutta, vaan opiskelijoiden oletetaan lukevan etukäteen määrätyt artikkelit tai kirjat, joiden pohjalta keskustelua voidaan sitten käydä. Vieraalla kielellä esitelmien pitäminen, lukeminen sekä keskusteluun osallistuminen ovat vaatineet toisaalta suuria harppauksia oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta myös tuoneet sitä kaivattua rohkeutta käyttää vierasta kieltä.

Allekirjoittaneen uusi motto näin vaihtariaikana. Kuva täältä.

Oon viihtynyt täällä älyttömän hyvin, ja vaikka välillä opintoihin liittyvä työmäärä hirvittää, oon äärettömän tyytyväinen, että uskalsin lähteä tänne! Saa nähdä, mitä kaikkea jäljellä olevat pari kuukautta tuovat tullessaan - toivottavasti ainakin lisää reissuja ympäri Englantia ja ehkä jopa muitakin Ison-Britannian valtioita, kehittyvää kielitaitoa sekä uusien asioiden oppimista. Jo tähän mennessä oon oppinut ja huomannut uusia asioita itsestäni sekä saanut kilokaupalla uusia näkemyksiä omiin opintoihini. Näin lyhyelläkin kokemuksella voin suositella vaihtoon lähtöä, jos se vaan yhtään kiinnostaa!

Telma, Varustamo