keskiviikko 30. tammikuuta 2013

NUORISOTAKUU

Mikä?
Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorisotakuu, jonka avulla nuorille yritetään saada työ- ja koulutuspaikkoja. Nuorisotakuu tarjoaa siis alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka taasen takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Miksi?
Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu hallituksen ohjelmaan. Nuorisotakuun tavoitteina ovat nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Lisäksi kaikille nuorille tarjotaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa.


Kuvan lähde

Mitä se oikeasti tarkoittaa?
Jos jäät peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa, koulutustakuulla sinulle varmistetaan jatkokoulutuspaikka. Sinun kannattaa tässä tilanteessa olla yhteydessä opinto-ohjaajaasi tai työ- ja elinkeinotoimistoon (eli työkkäriin). Jos jäät ilman työpaikkaa ammatillisen koulutuksen jälkeen, nuorisotakuulla sinulle varmistetaan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka. Nuorelle työttömälle työnhakijalle laaditaan työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan toimista, joita TE-toimisto tarjoaa nuorelle ennen kolmen työttömyyskuukauden päättymistä. Näitä toimia voivat olla työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Työllistymissuunnitelmaa laaditaan yhteisesti TE-toimiston ja työnhakijan kesken ja se aloitetaan kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Osallistuminen työllistymissuunnitelman laadintaan sekä osallistuminen siinä sovittuihin työvoimapalveluihin, ovat niin työnhakijaa kuin TE-toimistoa velvoittavia toimia.

Pirkanmaalainen ammattistarttiopettaja kertoo nuorisotakuusta näin:
“Takuu siitä, että jokin paikka löytyy, ei välttämättä osu aina yksiin sen kanssa, mitä nuori itse oli ajatellut. Myös nuoren täytyy olla valmis talkoisiin, sillä ketään ei voi pakottaa mihinkään. “

“Peruskoulunsa päättäneelle on tärkeintä löytää jatko-opiskelupaikka, jotta hän saisi jonkin tutkinnon alleen ja tutkinnon saaneet opiskelijat taas tarvitsevat alan työpaikan, jolleivat sitten suoraan halua jatkaa jatko-opintoihin.”

“Nuoren olisi hyvä tietää oikeutensa eli mitä hänen on oikeus saada. Eli apuja saa, jos sitä vain haluaa ottaa vastaan. Tärkeää on tosiaan myös tietää, että miten homma lähtee pyörimään, mihin pitää ensin mennä.”



Video nuorisotakuusta: http://vimeo.com/48583079


Mitä mieltä olet nuorisotakuusta ja luotatko, että sen tavoitteet saavutetaan? Kommentoi!

Kiitos Pirkanmaan ammattistarttien opettajat sekä tutun opinto-ohjaajamme neuvoista!


Jutta & Telma, Varustamo

Lähteinä toimivat:
Nuorisotakuu: http://www.nuorisotakuu.fi
Koulutustakuu: http://www.koulutustakuu.fi/
Tredun opintojen ohjaaja ja Pirkanmaan ammattistarttien opettajat

Hyödyllisiä linkkivinkkejä:
Nuorten palvelutarjotin, Tampere: http://www.ptvt.fi/tampere/yhteiset/lisattava_teksti.tmpl?id=1903
Helsingin Sanomien artikkeli: “Hengailijasta tuli työnhakija”
http://www.hs.fi/paivanlehti/20012013/kotimaa/Hengailijasta+tuli+ty%C3%B6nhakija/a1358575864662

perjantai 25. tammikuuta 2013

Autokoulussa opittua

Voihan autokoulu sentään.. Se on ehkä ollut jännittävintä koko mun elämäni aikana, tai no ehkä liiottelen mutta kuitenkin! :) Ensimmäinen ajotunti, sitä jännittämisen ja käsien tärinän määrää. Ajattelin jo ettei enempää voi ees jännittää, mutta sitten tuli inssi. Autokoulussa on kyllä se jännä, että kova jätkäkin pehmenee, kun se laitetaan ekaa kertaa auton rattiin. Jotenkin se ajokortti on askel itsenäistymiseen ja kaikille tosi jännä paikka.

Liityin vuonna 2008 irc-galleriassa yhteisöön: "Haluaisin auton, ajelisin autolla sitten." Silloin minulla ei kyllä ollut autoista tai sen ajamisesta mitään hajua. Autoa minulla ei tule olemaan vielä pitkään aikaan rahapulan takia, mutta ajokortti häämöttää jo lähellä. Autokoulu on käytynä, mutta inssi ei mennyt läpi. Nyt edessä on muutama lisätunti ajo-opetusta ja sitten uudestaan kokeilemaan.


Lähde

Mitä minä oikein opin siellä autokoulussa muuta kuin ajamaan autolla?

Paineensietokykyä, vaikka olen siinä edelleen huono. En edes tiedä mikä siinä autolla ajamisessa niin kauheasti jännittää. Alussa tuntui että mikään ei sujunut, kun olin niin kipsissä hermoiluni takia. Yhtenä kertana vain päätin, että kyllä mä tän osaan kun rauhotun. Sitten se alkoikin sujua.

Mitä tarkoittaa sosiaalisuus autolla ajaessa? Ajo-opettajani sanoi minulle: "Se ei sitten liity mitenkään siihen kuinka paljon sulla on kavereita." Sosiaalisuus ja vuorovaikutustaidot ovat autolla ajaessa hyvin tärkeitä, se liittyy siihen miten hyvin lukee muita liikenteen käyttäjiä ja miten ottaa heidät huomioon. On tärkeää muistaa, ettei ole ainoa siellä liikenteessä.

Inssi ei mennyt ensimmäisellä läpi, joten pettymysten sietämistä tuli opeteltua. Pari ärräpäätä siinä tuli päästeltyä kävellessä kotiin. Pettymysten sietäminen ei ole kyllä edelleenkään se mun juttu, mutta tää oli hyvää harjotusta.

Sanni, Varustamo

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

ESITTELYSSÄ TOPONETTI


Kuvan lähde
Toponettiin pääset tästä http://www.toponetti.fi/

Toponetti on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan kuntien oppilaanohjauksen sivusto. Sivustolta saa tietoa, neuvoja, ohjeita työelämään tutustumiseen liittyen, jatko-opintojen suunnittelussa ja oppimisen taitojen kehittämisessä. Sivusto on todella kattava ja se on jaettu niin, että tietoa löytyy niin yläkouluun menevälle, toisen asteen koulutukseen hakijalle sekä tet-paikan ja kesätyöpaikan etsijälle.

Yläasteelta toiselle asteelle -tietonurkasta löytyy tietoa ja linkkejä, mitä toisella asteella voi opiskella niin yleisesti kuin Tampereelle ja Pirkanmaalla, yhteishausta, täydennyshausta, pääsykokeista sekä tutustumiskäynneistä sekä  info-illoista. Lisäksi sieltä voi käydä lukemassa tarinoita ja kokemuksia toisen asteen koulutuksesta.

Kuvan lähde


Sivusta on siis paljon apua etenkin näin yhteishaun alla, koska sieltä löytyy kattavasti tietoa yhteishakuprosessista sekä ajankohtaista tietoa ja ilmoitusta erilaisista tapahtumista ja tutustumisilloista, kuten lukioiden ja ammattiopistojen infotilaisuuksista.

Käyhän tutustumassa sivuun ja kommentoi, mitä mieltä olet, onko se mielestäsi hyvä sivusto ja mikä siellä oli mielestäsi erityisen hyödyllistä? :) 

- Jutta, Varustamo

perjantai 11. tammikuuta 2013

Sinustako opiskelija-aktiivi?

Opiskelu voi olla hauskaa ja mukavaa, mutta myös hyvinkin rankkaa.Opiskelun ei kuitenkaan tarvitse olla ainut syy, miksi lähteä aamulla kouluun. Koulun toimintaan ja opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen voi osallistua kuka vain! Ja se voi olla vieläpä erittäin hauskaa!



Opiskelija-aktiivisuus alkaa joillakin jo yläasteelta oppilaskunnasta ja joillakin toisen asteen oppilaitoksesta. Oppilaskunnat ovat erinomainen tapa päästä mukaan koulun toimintaan ja yleensä siitä saa vielä pisteitä! Itse aloitin oman aktiivisuuteni hiljalleen koulun lehdestä ja nuorisovaltuustosta. Lukioaikana en jaksanut juurikaan osallistua mihinkään toimintaan, koska koin, ettei se koskettanut minua, vaikka tietenkin se olisi koskettanut. Nykyään olen toiminut yli vuoden oman korkeakouluni opiskelijakunnassa ja toki myös oman aineeni ainejärjestössä. Sitä kautta olen saanut monia uusia tuttavuuksia ja saanut paljon kokemusta kokouksista ja tapahtumien järjestämisestä. Tämä kokemus on mielestäni ollut erittäin tärkeää ja tiedän hyötyväni siitä runsaasti tulevassa ammatissani ja muussa elämässäni.


Olen myös toiminut monessa eri koulussa tuutorina. Se on mielestäni yksi mukavimmista hommista opiskelija-aktiiviurallani. Tuutorina pääsee ohjaamaan ryhmiä, leikkimään leikkejä, tutustumaan hienoihin ihmisiin, auttamaan ja tukemaan. Tuutorina ei juuri tarvitse istua kokouksissa. Jokainen koulu kuitenkin yleensä kouluttaa tuutorit ja siitä saa todistuksen, joka on avuksi työnhaussa. Koulutuksesta ja tuutorina olemisesta saa myös opintoihin hyväksilukuja. Tuutoriksi pääsee yleensä toisena vuonna ja sitä ainakin osassa kouluja jatkaa koko loppuopintojen ajan.

Lähde: www.tamko.fi

Aktiivisuus opiskeluaikana tuo siis paljon monia mukavia kokemuksia ja uusia tuttavuuksia. Näiden lisäksi hakiessa ammattiin opiskeluaikana tehdyt vapaaehtoiset luottamustehtävät kertovat suoraan työnantajalle hakijan olevan vastuuntuntoinen ja omatoiminen. Ja kukapa ei sellaista haluaisi työpaikkaansa!

Opiskelija-aktiivisuus on tuonut minulle opiskelumotivaatiota, kavereita ja uskomattoman paljon erilaisia kokemuksia ja kokemusta! Suosittelen lämpimästi! :)

Laura, Varustamo-hanke


tiistai 8. tammikuuta 2013

Kokemuksia vertaisohjaajakoulutuksesta ja -ohjaamisesta

Intoa piukassa aloitin hankkeen vertaisohjaajakoulutuksen keväällä 2012, josta jännittävä reilun puolen vuoden työputki alkoi heti toukokuulla. Opiskelin työn aikana ammattikorkeakoulussa, ja ehdinkin työssäoloaikana valmistumaan sosionomiksi (AMK). Vertaisohjaajana toimiminen koulun ohella on antanut kumpaankin suuntaan - niin työhön kuin opiskeluunkin - paljon erilaisia ja uusia kokemuksia. 

Sosionomin opinnot täydentyivät uudella tavalla, kun ”pelkkään” ohjaukseen sai vertaisohjauksen näkökulman. Uusinta uutta oli sosiaalisen median käyttäminen ohjauksessa, mikä onkin mielenkiintoinen pointti, sillä ammattikorkeakoulussa sosiaalisen median käyttämisestä on puhuttu erittäin vähän. Nuorten ohjauksessa sosiaalisen median hallitseminen ja sen ottaminen osaksi ohjausta nousee koko ajan suurempaan rooliin. Olenkin mielestäni jokseenkin onnekas, että tajusin tämän pointin sekä sen, että opin käyttämään sosiaalisen median kanavista ainakin muutamaan. (:

Tiian FB-profiilikuva
 Työtä Varustamolla tehtiin ryhmissä, yksin ja pareittain. Näihin sai usein itse vaikuttaa. Lisäksi työtehtäviä oli niin monta kuin oli tekijääkin ja niistäkin sai valita mieleisensä. Mielenkiintoista oli yksittäisten työtehtävien tekeminen ja uuden oppiminen sosiaalisen median käytöstä, mutta uutta oli myös yksinkertaisesti työskentely hankkeessa. Aikaisempi työkokemus on karttunut kesätöissä yleensä kunnan tai yrityksen alaisen alaisena, mutta tämä työympäristö antoi aivan uusia näkökulmia työyhteisöstä, työskentelytavoista, vastuunjaosta ja oman työn kehittämisestä. Kesäkampanjan aikaan oma luovuus ja yhteistyö pääsivät valloilleen, kun vertaisohjaajien kanssa keskenämme suunnittelimme - tai ainakin yritimme parhaamme mukaan suunnitella - toistaan mielenkiintoisempia viikko- ja chat-teemoja.

 Itselleni mielenkiintoisimpana hommana Varustamolla pidin Facebookin chatteja. Chattailu oli itselleni suhteellisen uutta, ja täysin uusi ohjaamisen muoto. Samalla hetkellä piti miettiä mitä sanoisin, miten sanoisin ja kuinka sen sitten kirjoittaisin. Vertaisohjaajien kesken useita kertoja puhututtikin se, kuinka pystyä ilmaisemaan tunteita kirjoittamalla, kun ei ole keskustelukaverin kanssa fyysisesti yhdessä. Monesti chatit olivatkin sekä ohjaajana, että ohjattavana toimimista: siinä onkin ehkä vertaisohjauksen ydin. 

Tämän hömpän päätteeksi kiitänkin kaikkia Varustamon tuttuja työkavereita mukavasta työkokemuksesta ja etenkin suurin kiitos ja kumarrus chatteihin osallistuneille innokkaille höpisijöille!

Tiia, Varustamossa vuodenvaihteessa lopettanut vertaisohjaaja

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Kamppailulajit, paljon muutakin kuin hyppypotkuja

Varustamon irc-galleria-yhteisössä on herännyt keskustelua harrastuksista ja niiden vaikutuksesta nuoreen. Nuoret itse ovat olleet sitä mieltä, että hyvällä harrastuksella on todellakin positiivinen vaikutus. Mitä kaikkea hyvän harrastuksen parissa oppii. 20-vuotias Henry kertoo, mitä kaikkea hän on oppinut kamppailulajien parissa.

"Monille ihmisille tulee taistelulajeista usein mieleen näyttävät hyppykiertopotkut, tiiliskivien murskaukset sekä kung fu -elokuvien merkittävimmät näyttelijät, kuten Chuck Norris ja Bruce Lee. Nämä tekijät lisäävät maailmanlaajuisesti ihmisten inspiraatiota ja mielenkiintoa kamppailulajeja kohtaan. Tämä näkyy harrastajien lukumäärässä, joka on melko huomattavassa nousussa. Erityisesti tunnetuimmat itämaisperäiset lajit, kuten karate, judo ja taekwondo ovat saaneet paistatella erittäin suuressa valossa. Mitä media tarjoaa meille taistelulajeista, on valitettavasti usein liian pinnallista ja yksipuolista. Kyse on muustakin kuin nopeista lyönneistä ja voimakkaista potkuista. Se tarjoaa paljon enemmän.

Jopa esihistoriallisella ajallakin taistelutekniikoilla oli huomattava merkitys. Ne kuuluivat tärkeänä osana ihmisen reviirin puolustamiseen ja muihin selviytymiskeinoihin. Myös ruoasta kamppaileminen ei ollut mitenkään tavatonta. Aikojen saatossa kamppailutekniikoista tuli vähemmän brutaaleja, mutta monipuolisempia ja tehokkaampia. Lisäksi uskonnollis-filosofisten aatteiden lisääntyminen vaikutti merkittävästi taistelulajien kehityksen kulkuun, esim. zen-buddhalaisuus. Erityisesti itämaiset lajit haluavat korostaa, että vihollisen voi päihittää ilman veren vuodatustakin, kuten vaikka lukko- tai muilla hallintatekniikoilla. Tappavan voiman käyttö on AINA vihoviimeinen vaihtoehto. Ylipäätänsä kamppailutilanteeseen joutumista pyritään välttämään.

Kuten mainitsinkin alussa, taistelulajit tarjoavat paljon enemmän (korostan tässä enemmän itämaisia budo-lajeja). Itsepuolustustekniikoiden lisäksi opitaan "tekniikoita" muihin elämän osa-alueisiin. Siinä voi havaita jotain myös elämästä itsestään ja ihmisenä kasvamisesta. Tällaisessa harrastuksessa oppii mm. opettajan ja harjoitustoverin kunnioittamista, kurinalaisuutta ja tunteiden hallintaa. Toisin sanoen, fyysisen kunnon ohella myös henkinen puoli vahvistuu. Riski sairastua mielenterveysongelmiin pienenee, tahdonvoima lisääntyy ja ajattelu kehittyy monipuolisemmaksi. Se ei kuitenkaan käännytä ihmistä mihinkään uskoon tai muuhun "super-ihmisenä" olemiseen, vaan yksinkertaisesti sanoen auttaa henkilöä löytämään oman tiensä ja rohkaisee häntä pohdiskelemaan asioita erilaisista näkökulmista. Sanotaan, että niistä voi saada hyvinkin vaikuttavia ahaa-elämyksiä, heurekaa tai valaistumista, ihan miten itse tykkää.

Kukaan ei ole liian vanha, huonokuntoinen tai ylipainoinen aloittamaan jonkin taistelulajin harrastamisen! Jos haluaa lähteä mukaan johonkin seuraan, kannattaa tarkkailla netistä oman kaupungin budo-seuran kotisivuja ja tiedustella alkeiskurssien alkamisajankohdista. Tai jos tietää oman kaupungin seuran sijainnin, voi mennä vaikka paikan päälle kysymään. Tai jos olet muuten hukassa, etkä tiedä mikä laji kuulostaisi sopivalta itsellesi, mene osoitteeseen www.kamppailulajit.net - sieltä löydät varmasti tarpeeksi tietoa.

Aloitin itse karaten harrastamisen 7-vuotiaana. Tuohon aikaan mielessäni ei pyörinyt muuta kuin niiden siistien ja näyttävien potkujen ja lyöntien oppiminen. yli 13 vuoden aikana olen tutustunut myös muihin taistelulajeihin, jotta saisin hieman lisää kokemusta ja tietämystä taistelulajien maailmasta. Monien vuosien saatossa tiedostin yhä enemmän harrastukseni tarkoitusta: miksi teen tätä? Edes tämä itse kirjoittamani teksti ei pysty oikeuttamaan tarpeeksi hyvin omaa rakkauttani ja kiitollisuuttani taistelulajeja kohtaan. Harrastuksesta on tullut elämäntapa, jota aion tehdä niin kauan kuin henki minussa pihisee. Opiskelu koulussa on sujunut paremmin, sosiaaliset suhteet toimivat hyvin, mieli on hyvin harvoin maassa ja ennen kaikkea olen löytänyt itseni ja oman tieni. Kehollanikaan ei ole mitään vastaan sanomista." -Henry


Toimittanut: Sanni, Varustamo

perjantai 14. joulukuuta 2012

Ilmiönä Facebook-kirppikset

"Ostetaan, myydään, vaihdetaan, annetaan..." 
Varmasti sinullekin tuttu fraasi Facebookista! Lähes jokaisella paikkakunnalla on nykyään oma tai useitakin Facebook-kirppiksiä eli FB-kirppiksiä. Lisäksi Facebookissa on myös suurempia valtakunnallisia kirppiksiä. Nämä FB-kirppikset tuntuvat olevan erityisesti nuorten suosiossa. Miksi tästä ilmiöstä on tullut niin suuri hitti? On herännyt kysymys myös siitä, että onko tälläinen toiminta Facebookissa edes oikeasti sallittua? Olen itse myös miettinyt, kehen pitää ottaa yhteyttä jos kaupat eivät suju toiveiden mukaan ja syntyy riitaa.


Lähde
Haastattelin kahta FB-kirppisten ylläpitäjää, jotka olivat eri kaupungeista Pirkanmaalta. Toinen kertoi, että on ollut Facebookissa vuodesta 2007. Ensimmäisiä pienimuotoisia havaintoja kirppisilmiöstä hän kertoi havainneensa vuonna 2010. Ensimmäisen kerran hän kertoi liittyneensä FB-kirppisryhmään vuonna 2011. Vajaan vuoden verran hän on toiminut itse ylläpitäjänä. Toinen haastateltava on toiminut FB-kirppiksen ylläpitäjänä jo 1,5 vuotta. Myös hän oli törmännyt FB-kirppikseen ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten eli vuonna 2010.

Miten näistä FB-kirppiksistä on tullut näin suosittuja, mihin se sinusta perustuu?

"FB-kirppiksien suosio perustuu mielestäni helppouteen ostajan ja myyjän kannalta. Ostaja ja myyjä voivat olla kontaktissa keskenään erilailla kuin perinteisellä kirpputorilla, johon myyjä vie hinnoittelemansa tuotteet ja ostaja ostaa mikäli haluaa. Tällaisella kirpputorilla ostaja ei voi kysellä myyjältä lisätietoja tuotteesta tai tingata niin halutessaan. Etuna on myöskin se, ettei tarvitse maksaa mm. pöytävuokria myydäkseen ylimääräistä tavaraa nurkistaan." Kertoi ensimmäinen ylläpitäjä.

"Lastentarvikkeet esimerkiksi ovat todella suosittuja ja edullisia. Tuotteilla on monia houkuttelevat hinnat ja tuotteet meillä ainakin löytyvät läheltä. Ei tarvitse lähteä hakemaan/etsimään esim Tampereelta." Toinen ylläpitäjistä lisäsi.

Onko FB-shoppailu turvallista? Entä mikä on sinusta nuorten asema siellä?

"Facebook-shoppailu on myyjän kannalta turvallisempaa kuin ns. livekirppis, joista varastetaan paljon tavaraa. Toisaalta koko Suomen laajuisissa FB-kirppiksissä on myös paljon huijareita, jotka pyytävät rahat tilille etukäteen mutteivät koskaan lähetä tuotetta ostajalle. Yleisesti ottaen FB-kirpputoritoiminta on turvallista, jos pitää maalaisjärjen mukana. Aivan kuten koko netin ja sosiaalisen median käytössä ylipäänsä ;)"

Lasten ja nuorten kannalta olisikin mielestäni tärkeää, että heitä opastettaisiin miten käyttäytyä ja toimia internetissä. Toimintaa tulisi myös selkeästi valvoa huoltajan puolelta. Lain puitteissa alaikäinen on oikeutettu tekemään iälleen sopivia kauppoja (eli pienimuotoisesti), mutta huoltaja on vastuussa alle 18-vuotiaan kaupoista ja huoltaja voi myöskin ne perua. Alaikäiselle ei saa myydä velaksi, eikä myöskään myydä sellaisia pelejä, DVD-elokuvia tms, joita hän ei ikänsä puolesta saisi myöskään hankittua kaupasta (esimerkiksi ikäraja, K-18). Tulisi myös muistaa Facebookin itsensä asettama ikäraja Facebookin käyttöön (13-vuotta). Tätäkin nuorempia tulee vastaan joka päivä, mutta heillä poikkeuksetta on syntymävuodeksi ilmoitettu jokin muu kuin aito syntymävuosi."
Kertoi toinen ylläpitäjä.

"Nuorten asema ei ole kovin hyvä mielestäni tällaisilla palstoilla. Heihin ei ehkä luoteta. Luullaan että he myyvät varastettua tai omia/omien vanhempien tavaroita ilman lupaa rahan toivossa. Emmekä me ainakaan halua ruveta selvittämään tällaisia tilanteita vanhempien kanssa." Kommentoi toinen ylläpitäjä nuorten asemaa koskien.

Suojaako kuluttajansuojalaki kauppoja myös FB:ssä?

"Kuluttajasuojalakihan ei päde kauppoihin, jotka yksityishenkilöt tekevät keskenään, oli sitten kyseessä FB-kirppis, nettiauto tai naapurien välisen kaupat. Kuluttajansuojalaki koskee siis yrityksen myymää tuotetta, jonka kuluttaja ostaa. Facebook-kirpputoreilla yksityiset henkilöt (eli kuluttajat) myyvät omia tavararoitaan aivan kuten perinteisellä kirppiksellä, eikä Facebookilla ole tekemistä asian kanssa. Facebookissa on paljon myös yrityksiä, jotka myyvät tuotteitaan omilla sivuillaan, mutta nämä eivät liity varsinaisesti FB:n kirpputoritoimintaan mitenkään. Niillä FB-kirpputoreilla, joilla olen ylläpitäjänä (3kpl), ei hyväksytä yritystoimintaa. Eli vain yksityiset henkilöt voivat myydä tavaroitaan, eikä esim. toiminimellä hopeakoruja tekevä yrittäjä." Kertoi toinen ylläpitäjä.

Kenellä on vastuu? Syytetäänkö ylläpitäjiä usein esim. huonoissa kaupoissa ja miten hoidatte tälläisen tilanteen?

"Vastuu on pääasiassa myyjällä ja ostajalla. Myyjä on vastuussa siitä, että antaa totuuden mukaisen kuvauksen tuotteesta myynti-ilmoituksessa ja ostajan tulee tuotetta ostaessaan tarkistaa tuotteen todellinen kunto. Ostajlla on oikeus perua kaupat, mikäli tuote ei vastaa myyjän antamaa kuvausta. Tämän takia suosin ja suosittelen ns. lähikauppoja, jolloin myyjä ja ostaja tapaavat kauppojen merkeissä. Ylläpito ei ole vastuussa FB-kirpputorilla tehdyistä kaupoista, mutta voi auttaa osapuolia selvittämään ostoon ja myyntiin liittyviä asioita. Toimimme usein järjen äänenä, sekä toisaalta myös peloitteena."  Kommentoi toinen ylläpitäjistä.

"Näissä tapauksissa kehoitamme lukemaan säännöt uudelleen ja tarvittaessa selvennämme niitä. Otamme myös myyjään yhteyttä ja harkinnan mukaan annamme parin viikon karenssin sääntörikkomuksista tai poistamme palstalta ja estämme sen käytön. Vaikeissa tapauksissa, kun myyjään ei saada yhteyttä, kehoitamme tekemään asiasta rikosilmoituksen." Jatkoi toinen ylläpitäjä.

Noudatetaanko teidän sääntöjä pääasiassa? Joudutteko usein puuttumaan myyjien tai ostajien toimintaan?

"Ylläpidon ja ryhmän jäsenten välillä on se tietty vääntö sääntöjen riittävyydestä tai tiukkuudesta. Tosi asia on se, että jos säännöistä tehdään liian tiukat, kukaan ei jaksa lukea niitä, saati noudattaa niitä. Toisaalta, on myös todistetusti huono asia jos sääntöjä ei ole tai ne ovat liian ympäripyöreät. Ylläpitämissäni kirppiksissä ei ole vielä ollut suurempia selkkauksia (tilannetta, jossa olisi esim. tehty rikosilmoitus poliisille), mutta jokaiselle kuukaudelle riittää kyllä selviteltävää pienemmissä asioissa. Viikoittain on useampia tapauksia, joissa saa muistuttaa säännöistä. Ylläpitoa pidetään liian tiukkana toisinaan, mutta olen huomannut, että jos kaaokselle antaa pikkusormen, se vie koko käden." Vastasi toinen ylläpitäjistä.

"Pääasiallisesti sääntöjä noudatetaan, kunhan vaan kaikki ne muistaisivat lukea!" Toinen ylläpitäjistä vielä kiteytti.

Mitä Facebookin säännöt sanovan tähän kirppiskaupan tekoon Facebookissa?

"Mulla ei ole sen tarkempaa tietoa siitä, onko kirpputoritoiminta kiellettyä Facebookin säännöissä. Tiedän kuitenkin sen, että yritysten toimintaa ja näkyvyyttä on alettu rajoittaa Facebookissa. Ainakin arvontoihin on jokin sääntö Facebookilla, koska sellaisia ei saa enää järjestää samalla tavalla kuten pari vuotta sitten. Uskoisin kuitenkin, että Facebook olisi alkanut tehdä asialle jotain, mikäli kirpputoritoiminta olisi sen säännöissä kiellettyä. Totuushan on, että Facebookin pohjarakenne ei ole paras mahdollinen tällaiseen toimintaan, mutta sille valitettavasti ei mitään voida. Ostaessaan yksityiseltä henkilöltä, ostajalla ei ole mitään suojaa. Ystäväni sanoin: 'takuu on voimassa niin kauan kuin takavalot näkyvät!'" Näin kommentoi asiaa toinen ylläpitäjistä.

Seuraako poliisi FB-kirppistoimintaa? Entä kuluttajavirasto?

"Poliisi ainakin on aktiivisesti mukana verkkoyhteisöissä kuten Facebookissa ja IRC-galleriassa. Virallisten Suomen Poliisin FB-sivujen lisäksi löytyy nettipoliisien profiileja, joihin voi ottaa yhteyttä kuka tahansa jos on kysyttävää. Kuuluisin nettipoliiseista taitaa olla Marko 'Fobba' Forss, joka työskentelee Hensingin poliisilaitoksella. Helsingin poliisilaitoksen lisäksi nettipoliiseja on ymmärtääkseni kaikista poliisilaitoksista, tässä vielä linkki poliisin nettisivulle, josta nimet ja yhteystiedot löytyvät:http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/1888CFB3E4411B03C2257961003A1653?opendocument. Netin käyttäjille kannattaa muistuttaa, että rikosilmoituksen voi nykyään tehdä netissä poliisin nettisivuilla. Jos tulee huijatuksi FB-kirppiksellä, on aina vaihtoehto tehdä rikosilmoitus asiasta. Rikosilmoitus ei ole kuitenkaan koskaan se ensimmäinen keino vaan vasta viimeinen. Uskoisin, että kuluttajavirastokin on valveutunut Facebookin kanssa ja seuraa ainakin jollain tasolla toimintaa täällä." Kommentoi ylläpitäjä.

Mikä on sinusta tärkein asia mitä myyjän tulee tietää Facebook-kirppistoiminnasta?

"Myyjien kannattaa AINA lukea palstan omat säännöt, vaikka olisi usealla palstalla, koska kaikilla on omat sääntönsä." Kertoi toinen ylläpitäjistä.

Toinen komppasi, mutta lisäsi vielä: "Jos on epävarma siitä, onko ymmärtänyt oikein, kannattaa kysäistä ylläpidon jäseneltä ja varmistaa asia. Osa FB-kirpputoreista on koko Suomen laajuisia, jolloin kaupat hoidetaan pääasiassa postittamalla. Osa taas on paikallisia FB-kirpputoreja, joilla pääasiassa kaikki jäsenet asuvat lähellä toisiaan ja kaupat hoidetaan kasvotusten."

Mikäs sitten on sinusta tärkein asia mitä kuluttajan tulee tietää?

"Tärkein asia kuluttajansuojalaissa tosiaan on se, että laki koskee vain elinkeinonharjoittajalta (eli yritys) kuluttajalle tapahtuvaa kulutushyödykkeiden tarjoamista, myyntiä ja markkinointia. Mutta kaupan ei myöskään ole pakko tarjota vaihto- ja palautusoikeutta myymälleen tavaralle, vaan se on vapaaehtoista ja ns. hyvää asiakaspalvelua. 14vrk:n palautusoikeus on lain mukaan voimassa vain etä- ja kotimyynnissä." Kertoi toinen ylläpitäjä.

"Itse kannatan henkilökohtaista tapaamista myyjän kanssa, jos vain mahdollista. Sillä tuotteen kunnon voi tarkastaa heti." Toinen vielä kertoi.

Minä ainakin opin tästä paljon. Iso kiitos haastateltaville! Minä en tiennyt tuota kuka on vastuussa ns. huonoissa kaupoissa. Olen innokas nettishoppaaja  ja Facebook-kirppiksetkin ovat käynyt tutuksi, mutta ei ne sitten niin tuttuja olleetkaan kuin luulin :) 

Oletko sinä törmännyt ilmiöön Facebook-kirppikset? Mitä mieltä olet tästä toiminnasta? Kommentoi!

Toimittanut: Sanni, Varustamo