Nuori kertoo: Kulttuuriharrastuksen merkitys nuorelle

Millainen on harrastusten merkitys nuorelle? Voisiko hyvästä harrastuksesta olla ehkäisemään nuoren syrjäytymistä?


Kokemukseni nuorten (ja ihmisten yleensä) parissa on osoittanut, että lähes jokainen nuori on vähintäänkin vaarassa syrjäytyä jossain elämänsä vaiheessa. Uskon, että omankin nuoruuteni pelastaneesta seikasta löytyisi apu.

 Aloin soittamaan koskettimia 12-vuotiaana. Eniten omasta tahdosta, mutta myös isäni auttamana. Hän otti minut kokemattomana soittamaan bändiinsä, joka on vieläkin toiminnassa ja jolla oli jopa viime lauantaina keikka. Yläkoulussa sain jo kosketusta nuorisobänditoimintaan soittaessani erinäisissä lyhytikäisissä projekteissa. Vasta lukioon päästyäni ajauduin kunnolla mukaan mahtavaan Tampereen nuorisobändiyhteisöön. Sain sieltä parikin bändiä ( Nyrckes ja Napthaleneth ), joiden kanssa teen töitä vielä tänäkin päivänä.

Lähde

Jokainen on hyvä jossain, ja tahtoisinkin, että jokainen nuori löytäisi tämän "oman juttunsa". Ja mieluiten jostain muualta kuin interwebsien ihmeellisestä maailmasta. Joillain se löytyy musiikinluokasta, joillain jääkiekkokaukalosta. Vaihtoehtoja on paljon enemmänkin: maalaaminen, käsityöt, näytteleminen, valokuvaus, kirjoittaminen, tai vaikkapa koodaaminen. Voit itse keksiä lisää. Yleensä aina tällaiset harrastukset luovat ystävyyssuhteita, jotka ainakin toivottavasti kestävät läpi elämän. Ystävien takia sitä halutaan tehdä, ja ystävien kanssa halutaan kehittyä yhdessä. Halutaan luoda yhdessä jotain suurempaa.

 Englannissa tehty tutkimus tarjosi syrjäytyneille nuorisovangeille ilmaista musiikin ja soiton opetusta näiden vankila-aikana. Tuomioiden päätyttyä pidettiin eräänlaisia loppukonsertteja päättötyönä ennen nuoren vapauttamista. Tutkimuksen tulos oli, että musiikinopetusta saaneet vangit saivat katkaistua rikoskierteensä helpommin ja kuin muut vangit. Musiikkia harrastavat nuoret pääsivät takaisin yhteiskunnan virtaan. Miksei tällaista julkisten tukemaa "oman jutun löytämistä" voisi soveltaa muuallakin, kuten Suomessa? Eikä vain syrjäytyneille nuorille, vaan ennaltaehkäisevästi kaiklle nuorille ja lapsille.

 Jo yläkoulussa voisi lisätä valinnaisuutta, sillä sen ikäisen pitäisi olla kypsä itse tai vanhemien avustuksella valitsemaan itselleen mieleisiä kieli-, taito- ja taideaineita. Harrastusvaihtoehtoja, joista edes joku kiinnostaisi vielä tulevaisuudessakin. Myös valinnaisaineiden sijoitteluun lukujärjestyksessä kannattaa panostaa, sillä todistetusti mukava musiikintunti keskellä koulupäivää piristää kummasti ennen seuraavana olevaa matikantuntia.

 Lisäksi toivoisin yleistä liikunnan valinnaistamista oppiaineena erityisesti yläkouluissa ja toisella asteella. Uskoakseni sen ikäisenä nuori on jo tarpeeksi itsenäinen huolehtimaan omista liikuntatottumuksistaan, ja jos ei kiinnosta, niin ei liikkumaan kannata pakottaakaan, ellei ole akuuttia tarvetta. Yläkoulun ja lukion kaikille pakollisilla liikunnantunneilla nuoriso jakautuu väistämättä selvästi kahden kerroksen väkeen, joista toiset nojailevat seiniin, kun toiset haluavat tosissaan yrittää. Ei siitä synny kuin mielipahaa ja ehkä skismaa.

 Jos julkinen sektori tulee tällä lailla identiteettiään etsivää nuorta vastaan, voi ympäristö ja tarjonta hoitaa loput. Riippuen tietenkin paikkakunnan koosta ja nuoresta itsestään, tällä olisi nyt avaimet etsiä itselleen tapa soveltaa oppimaansa esim bändissä tai paikallisessa lätkäporukassa. En juuri tunne muiden paikkakuntien tarjontaa, mutta Tampereella jokaiselle jotain tarjoaa Nuorten Tampere. Olen Tampereen nuorisotoimelle kiitollinen ainakin omille ja kavereiden bändeille tarjoamista keikka- ja äänitysmahdollisuuksista, joiden avulla olemme saaneet itseämme näkyviin jopa Turussa asti. Ja Nuorten Tampereen kulttuurialojen tarjonnassa on paljon muutakin kuin musiikkia.

Lähde

Olkoon tämä pitkäksi venynyt blogaukseni tribuutti sille, kuinka paljon olen omalta harrastukseltani saanut, ja kuinka kovasti tahdon muidenkin löytävän saman tunteen. Sen tunteen, että aina on jotain, minkä parissa olla oma itsensä ja onnellinen, vaikka sitten koulussa menisi huonosti tai ei olisi tyttöystävää. Musiikki on tehnyt oman elämäni makeammaksi. Toivottavasti jokin tekee sinunkin elämästäsi elettävämpää.

- LatenCy

Aiheesta löytyy lisää nuorten mielipiteitä ja kokemuksia Varustamon irc-gallerian keskustelualueelta, käy tsekkaamassa.

Toimittanut: Sanni, Varustamo