Kohti korkea-asteen pääsykokeita!

Onko sinulla tänä keväänä edessäsi ammattikorkeakoulun tai yliopiston pääsykokeet? Jos on, toivottavasti myös pääsykoevaatimukset ovat tiedossasi ja koepäivä merkittynä kalenteriin jo näin huhtikuun alussa. Oppilaitosten nettisivuilta voi luotettavimmin tarkistaa pääsykokeisiin liittyvät tiedot: mahdollisesti luettavat kirjat tai muu materiaali, kokeen aika ja paikka sekä muut tarpeelliset tiedot. 

On hyvä selvittää etukäteen, onko pääsykokeessa odotettavissa monivalintoja, esseetehtäviä vai jotain aivan muuta. (Kuvan lähde)

Miten sitten valmistautua, kun pääsykokeisiin on aikaa useimmilla noin kaksi kuukautta? 

1. Suunnittele. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan, ja tuo sanonta pätee myös pääsykoeurakan suhteen – ainakin silloin jos suunnitelmaa todella noudattaa. Tarkan lukusuunnitelman tekeminen auttaa hahmottamaan työmäärää. Ole kuitenkin realistinen ja aseta välitavoitteita itsellesi. Kannattaa myös hankkia pääsykoekirjat tai muut materiaalit heti kuin vain mahdollista. 

2. Lue paljon! Valitettavasti pääsykoeurakassa ei ole oikotietä onneen. Vain lukemalla paljon voi asiat todella hallita erinomaisesti, eikä materiaalia tuskin voi osata ”liian hyvin”. Mikä sitten on paljon? Riippuu opiskelijasta, ja siksi määrien antaminen onkin mahdotonta. Kuitenkin useimmissa pääsykokeissa vaaditaan, että luettavan materiaalin on opiskellut ja ymmärtänyt niin, että myös sen soveltaminen onnistuu. 

3. Käytä erilaisia tekniikoita. Mieti, miten itse opit kaikkein parhaiten. Ovatko mind-mapit, listat, perinteiset muistiinpanot, piirrokset vai äänitykset sinun juttusi? Pelkällä lukemisellakin voi päästä pitkälle, mutta usein erilaiset tekniikat syventävät oppimista. 

4. Verkostoidu. Joillekin sopii kaverin kanssa tai ryhmässä opiskelu, ja samaan kokeeseen valmistautuva kaveri voi siis olla oiva vertaistuki. Keväisin yliopistojen ja kaupunkien kirjastot täyttyvät pääsykokeisiin lukevista ahkeroijista, joten myös niistä saattaa saman kirjan äärestä bongata kohtalotoverin. Samassa tilanteessa oleviin saa helposti yhteyden myös netissä, esimerkiksi abitreenien pääsykoekeskusteluita voi vilkaista sillä silmällä! 

5. Muista myös rentoutua. Kun lukusuunnitelmaan on merkitty myös vapaapäivät, voi tällöin hyvällä omallatunnolla myös rentoutua. Välillä on tärkeää vaihtaa vapaalle ja kerätä puhtia seuraavaan luku-urakkaan. 

 

Mind-mappien käyttö voi auttaa luku-urakassa. (Kuvan lähde)

Muiden kokemuksia ja vinkkejä pääsykoepänttäyksestä voi lukea vaikkapa tästä ja tästä.  Kommenteissa olisi myös kiva kuulla, millaisia kokemuksia tai vinkkejä teillä muilla on valmistautumisesta yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen pääsykokeisiin? 

- Anna (,joka laskujensa mukaan on käynyt elämänsä aikana kahdeksissa yliopiston/ammattikorkeakoulun pääsykokeissa), Varustamo

Ps. Jos toisen asteen pääsykokeet ovat nyt ajankohtaiset, kannattaa kurkata viime kevään juttu aiheesta! 

Toisen asteen paniikki, eli Kuinka Hävität Yhteishakuhuolet!

Taas on se aika vuodesta, kun saa ottaa tulevaisuutensa omiin käsiinsä ja vaikuttaa siihen, mitä teet ensi vuonna ja sitä kautta kenties kymmenenkin vuoden päästä. On yhteishaun aika!

Itse kahdessa ja pian kolmessa haussa hakeneena haluankin nyt antaa vinkkejä niille, joita suuret päätökset hiukan arveluttavat.

Päätänkö nyt loppuelämästäni?

Oman ammatin tai opinpolun valitseminen ja hakulomakkeeseen kirjoittaminen tuntuu pelottavan lopulliselta. Siellä se nyt menee, eikä mieltä enää Lähetä -napin painamisen jälkeen voi muuttaa. Todellisuudessa mieltä voi muuttaa vielä monta kertaa. Tietysti on hienoa, jos tunnet löytäneesi kutsumuksesi, mutta elämä on arvaamatonta ja vuoden päästä saatat haluta jotain muuta. Ajattele, että päätät siitä, mitä haluat kokeilla ensi syksynä!

Mitä jos tajuan, etten haluakaan opiskella sitä mitä opiskelen?

Muista että sinulla on aikaa! Aikaa kokeilla, onnistua ja epäonnistua. Innostua ja kyllästyä. Mutta kun kerran löydät jotain, mistä nautit, pidä siitä kiinni ja tee töitä menestyäksesi.

Kaikissa koulutuksissa on aina kursseja ja aiheita jotka eivät nappaa. Myös oman elämän heittelyt voivat aiheuttaa tunteen, ettei koulu maistu. Kuuntele itseäsi ja anna aikaa isoille päätöksille. Ensimmäinen syksy uudessa koulussa on usein vaikea, mutta jo kevätpuolella asiat yleensä alkavat helpottaa!

Mitä sitten kun valmistun?

Voit hakea kolmannelle asteelle, mennä töihin, hankkia toisen, aivan erilaisen tutkinnon tai tehdä jotain ihan muuta. On hyvä suunnitella elämäänsä, mutta koska kolmen, neljän vuoden päästä elämäntilanteesi voi olla hyvin erilainen, kannattaa olla stressaamatta asiasta liikaa.

Koulusi opinto-ohjaajat auttavat mielellään sinua etsimään elämällesi suuntaa opintojen päätyttyä. Voit etsiä käsiisi aiemmin samasta koulusta valmistuneita ja kysyä heidän tilanteestaan. Todennäköisesti olet saanut jonkinlaista inspiraatiota opintojen aikana liittyen tulevaisuuteesi, joten keskity nyt vain pääsemään siihen tilanteeseen, kun voit kävellä koulustasi ulos voittajana!

Rosa

Kuva (c) afu007

Muutto uuteen kaupunkiin osa 1: Opinnot vai tutut ympyrät?

Tänään alkaa Varustamon blogin kolmiosainen juttusarja muutosta uuteen kaupunkiin. Ensimmäisessä osassa on asiaa muuttamisesta yleensä, toisessa kuulemme nuorten kertomia kokemuksia muuttamisesta, ja kolmannessa osassa esitellään Tamperetta uudelle asukkaalle.

Koulutussivusto Studentum.fi teetti keväällä kyselyn, jonka tuloksista ilmeni, että jopa 42 prosenttia jatko-opintoja suunnittelevista ei tahtoisi muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Tutkija Timo Aron mukaan suurin osa kaikista muuttajista on nuoria, kaksi kolmasosaa alle 35-vuotiaita. Koska valtaosa Studentumin kyselyyn vastanneista on alle 25-vuotiaita, ovat nuoret selvästi jakautuneet kahteen ryhmään. Toinen ryhmä laittaa koulutuksen etusijalle ja muuttaa, kun taas toinen jää ennemmin omalle paikkakunnalle ja valitsee jotakin sen koulutustarjonnasta. Mikäli koulutuspaikka ei ole mieleinen kasvaa opiskelijan syrjäytymisriski.
(Lähde: Yle Uutiset / Susanna Siironen: Lähes puolet ei muuttaisi opintojen perässä. Julkaistu 21.3.2012.)

Uudelle paikkakunnalle muuttaminen jännittää varmasti kaikkia, erityisesti, jos sieltä ei tunne ketään. Opiskelijan päässä pyörivät kysymykset siitä, saako hän kavereita, viihtyykö uudessa koulussa, pärjääkö omillaan? Mikäli muuttaa ensimmäistä kertaa omaan asuntoon, on muutos vielä suurempi. Kotipaikkakunnalle saattavat jäädä lapsuuden kaveripiiri, perhe ja mahdollinen poika-/tyttöystävä. Tämä pelottaa, mutta sen ei kannata antaa estää suunnitelmia, mikäli unelma-alaasi voi opiskella vain tietyllä paikkakunnalla. Aina voi muuttaa takaisin, mikäli uusi kotipaikka tuntuu aivan hirveältä. Useimmat muuttajat sopeutuvat hyvin uuteen paikkaan: tästä todisteita ensi viikon osassa muuttosarjaamme. Koulussa tutustuu hyvin uusiin ihmisiin, kun suuri osa opiskelijoista on samassa tilanteessa ja aikaa yleensä vietetään paljon yhdessä. Kannattaa rohkeasti mennä mukaan opiskelijatapahtumiin ja harrastuksiin!

Terhi, Varustamo

Ylempi kuva © Flickr, haydnseek
Alempi kuva © Flickr, Kaptain Kobold

Valmiina toisen asteen pääsykokeisiin?

Toisen asteen yhteishaku päättyi noin kuukausi sitten. Oletko sinä saanut kutsun pääsykokeeseen tai soveltuvuuskokeeseen?

Jos kutsu on tullut, niin pääsykokeet ovat edessä aivan lähiviikkoina! Monien Tampereen ja Pirkanmaan alueen toisen asteen oppilaitosten pääsykoeaikatauluista löytyy tietoa Toponetin sivuilta.

Miten sitten valmistautua pääsykokeisiin? Kaikille pääsykokeisiin valituille on lähetetty kirjallinen kutsu, jossa kerrotaan tarkemmin kokeen sisällöstä ja siihen valmistautumisesta, sillä pääsykokeet ovat erilaisia alasta riippuen. Kutsu kannattaakin lukea tarkkaan ja valmistautua mahdollisten siitä löytyvien ohjeiden mukaan. Esimerkkejä eri alojen mahdollisista pääsykokeiden sisällöistä löytyy tästä Tampereen ammattiopiston listauksesta.

Mukaan kokeeseen tarvitaan ainakin henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet, eivätkä pienet eväätkään ole varmasti pahitteeksi. Vähintään yhtä tärkeää on avoin ja reipas mieli. Moneen pääsykokeeseen kuuluu yksilöhaastattelu tai erilaisia ryhmätehtäviä. Näitä varten kannattaa jo etukäteen miettiä joitain asioita: Miksi todella haluan opiskelemaan juuri tätä alaa? Mitä haluan tehdä valmistuttuani? Millaista odotan tai toivon opiskelun olevan? Etukäteen kannattaa myös hieman selvittää sitä, millaista hakemasi alan opiskelu todellisuudessa on, ja mikä sinua siinä erityisesti kiinnostaa. 

Joka tapauksessa pääsykokeessa on tärkeää olla oma itsensä ja luottaa omiin kykyihinsä! Pääsykokeisiin pääseminen on jo yksi välietappi, josta voi hyvillä mielin kurottaa kohti seuraavaa tavoitetta eli opiskelupaikkaa. Huolellinen keskittyminen ja valmistautuminen kokeeseen auttavat varmasti, ja pienestä jännityksestäkään tuskin on haittaa. 

Löytyisikö muilta hyviä vinkkejä pääsykokeita varten? 

Anna Nieminen, Varustamo