Uudenlainen ammattitutkinto nuorille

Hei!

Jäikö yhteishaku vahingossa väliin? Etkö ole löytänyt omaa alaasi ja viime koulutus tuntui väärältä? Tuntuuko kouluun hakeminen vaikealta? Takk on aloittanut juuri uudenlaisen ammattitutkinnon, jonka voi suorittaa työttömänä työnhakijana tai työn ohella. Nämä koulutukset kulkevat nimellä nuorten osaamisohjelma. Koulutukset ovat lähinnä tarkoitettu työttömille 20-29 -vuotiaille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Osa opinnoista on sellaisia, jotka ovat päätoimisia, mutta osa on sivutoimisia. Suurimpaan osaan Takk:n tutkinnoista on mahdollista hakeutua nonstop, eli voit hakea mukaan vaikka heti. Osaan tutkinnoista hakuaika on huhtikuun lopulle. Tutkiessasi tarjontaa tarkista siis, kuinka pääset mukaan koulutukseen! Osan tutkinnoista voi myös suorittaa oppisopimuksella.

Suunnitteilla on jatkossa myös muita tutkintoja, joten valinnanvara ei tule loppumaan. Koulutustarjonnan näet esimerkiksi tältä sivulta: http://www.takk.fi/nuoret/koulutuksia_nuorille.html Tällä hetkellä haussa on esimerkiksi Laitoshoitajan ammattitutkinto ja tarjoilijan tai ravintolakokin ammattitutkintoon valmistava koulutus!

Jos tämä vinkki osui sinun kohdallesi, niin katso ja koita!

Laura, Varustamo-hanke

Tienaa lastenhoitajana turvallisesti MLL:llä

Olen ollut Mannerheimin lastensuojeluliitolla lastenhoitajan työssä puolitoista vuotta. Työ on keikkaluontoista, mutta on ollut ihan kiva saada vähän omaa rahaa käyttöön, kun ei tuolla opintotuella kauheasti mässäile.

Mannerheiminlastensuojeluliitolla toimii lastenhoitopalvelu, josta välitetään koulututettuja lastenhoitajia erilaisiin lapsiperheisiin. Lastenhoitajan työnantajana toimii perhe. Perhe soittaa liittoon ja tilaa hoitajan. Hoitajalle tulee kännykkään viesti tarjotusta työstä, siinä mainitaan osoite ja lasten iät ja lukumäärä. Hoitaja ottaa työn vastaan, jos se hänelle sopii. Sen jälkeen perhe saa hoitajan tiedot ja soittaa hoitajalle. Silloin he sopivat tarkemmin hoitokeikasta ja hoitajalla on mahdollisuus kysyä esim. allergiat ja muut erityistarpeet. Parasta on, että tavallaan itse määrittelee työajat ja paljonko työtä tekee, ottaa vain haluamansa työt vastaan.

Monet varmaan ajattelee, että lastenhoitajanahan voi toimia muutenkin ilman monimutkaisia välityspalveluita. Monet perheet varmasti ottaisikin hoitajan esim. lehden ilmoituksen perusteella. Silloin kuitenkaan sinulla ei olisi mitään taustaturvaa, jos esim. palkkaa ei maksetakaan tai onnettomuustilanteissa.

Usein kysyttyä: 

"Miten lastenhoitajaksi pääsee?"

Hoitajalta vaaditaan 16-vuoden ikä, ja lisäksi tulee olla suorittanut lastenhoitokurssin, minkä järjestää Mannerheimin lastensuojeluliitto. Tarkempaa tietoa voit katsoa täältä ja oman välityspisteesi sivuilta. Jos opiskelet sosiaali- ja terveysalaa, esimerkiksi lähihoitajaksi, sinun ei tarvitse suorittaa kurssia. Silloin sinun tarvitsee käydä vain perehdytystilaisuudessa. Jos kiinnostuit, tiedustele asiaa oman välityspisteesi toimihenkilöltä. Jos kuulut Hämeen piiriin, voit katsoa lisätietoa täältä!

"Paljon työstä saa palkkaa?"

Palkka on 8,20e tunnilta ja normaali käytäntö on se, että rahan saa käteisenä heti työn loputtua.

Kuvien lähde: www.mll.fi


Sanni, Varustamo

Toisen asteen paniikki, eli Kuinka Hävität Yhteishakuhuolet!

Taas on se aika vuodesta, kun saa ottaa tulevaisuutensa omiin käsiinsä ja vaikuttaa siihen, mitä teet ensi vuonna ja sitä kautta kenties kymmenenkin vuoden päästä. On yhteishaun aika!

Itse kahdessa ja pian kolmessa haussa hakeneena haluankin nyt antaa vinkkejä niille, joita suuret päätökset hiukan arveluttavat.

Päätänkö nyt loppuelämästäni?

Oman ammatin tai opinpolun valitseminen ja hakulomakkeeseen kirjoittaminen tuntuu pelottavan lopulliselta. Siellä se nyt menee, eikä mieltä enää Lähetä -napin painamisen jälkeen voi muuttaa. Todellisuudessa mieltä voi muuttaa vielä monta kertaa. Tietysti on hienoa, jos tunnet löytäneesi kutsumuksesi, mutta elämä on arvaamatonta ja vuoden päästä saatat haluta jotain muuta. Ajattele, että päätät siitä, mitä haluat kokeilla ensi syksynä!

Mitä jos tajuan, etten haluakaan opiskella sitä mitä opiskelen?

Muista että sinulla on aikaa! Aikaa kokeilla, onnistua ja epäonnistua. Innostua ja kyllästyä. Mutta kun kerran löydät jotain, mistä nautit, pidä siitä kiinni ja tee töitä menestyäksesi.

Kaikissa koulutuksissa on aina kursseja ja aiheita jotka eivät nappaa. Myös oman elämän heittelyt voivat aiheuttaa tunteen, ettei koulu maistu. Kuuntele itseäsi ja anna aikaa isoille päätöksille. Ensimmäinen syksy uudessa koulussa on usein vaikea, mutta jo kevätpuolella asiat yleensä alkavat helpottaa!

Mitä sitten kun valmistun?

Voit hakea kolmannelle asteelle, mennä töihin, hankkia toisen, aivan erilaisen tutkinnon tai tehdä jotain ihan muuta. On hyvä suunnitella elämäänsä, mutta koska kolmen, neljän vuoden päästä elämäntilanteesi voi olla hyvin erilainen, kannattaa olla stressaamatta asiasta liikaa.

Koulusi opinto-ohjaajat auttavat mielellään sinua etsimään elämällesi suuntaa opintojen päätyttyä. Voit etsiä käsiisi aiemmin samasta koulusta valmistuneita ja kysyä heidän tilanteestaan. Todennäköisesti olet saanut jonkinlaista inspiraatiota opintojen aikana liittyen tulevaisuuteesi, joten keskity nyt vain pääsemään siihen tilanteeseen, kun voit kävellä koulustasi ulos voittajana!

Rosa

Kuva (c) afu007

NUORISOTAKUU

Mikä?
Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorisotakuu, jonka avulla nuorille yritetään saada työ- ja koulutuspaikkoja. Nuorisotakuu tarjoaa siis alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka taasen takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Miksi?
Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu hallituksen ohjelmaan. Nuorisotakuun tavoitteina ovat nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Lisäksi kaikille nuorille tarjotaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa.

Kuvan lähde

Mitä se oikeasti tarkoittaa?
Jos jäät peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa, koulutustakuulla sinulle varmistetaan jatkokoulutuspaikka. Sinun kannattaa tässä tilanteessa olla yhteydessä opinto-ohjaajaasi tai työ- ja elinkeinotoimistoon (eli työkkäriin). Jos jäät ilman työpaikkaa ammatillisen koulutuksen jälkeen, nuorisotakuulla sinulle varmistetaan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka. Nuorelle työttömälle työnhakijalle laaditaan työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan toimista, joita TE-toimisto tarjoaa nuorelle ennen kolmen työttömyyskuukauden päättymistä. Näitä toimia voivat olla työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Työllistymissuunnitelmaa laaditaan yhteisesti TE-toimiston ja työnhakijan kesken ja se aloitetaan kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Osallistuminen työllistymissuunnitelman laadintaan sekä osallistuminen siinä sovittuihin työvoimapalveluihin, ovat niin työnhakijaa kuin TE-toimistoa velvoittavia toimia.

Pirkanmaalainen ammattistarttiopettaja kertoo nuorisotakuusta näin:
“Takuu siitä, että jokin paikka löytyy, ei välttämättä osu aina yksiin sen kanssa, mitä nuori itse oli ajatellut. Myös nuoren täytyy olla valmis talkoisiin, sillä ketään ei voi pakottaa mihinkään. “

“Peruskoulunsa päättäneelle on tärkeintä löytää jatko-opiskelupaikka, jotta hän saisi jonkin tutkinnon alleen ja tutkinnon saaneet opiskelijat taas tarvitsevat alan työpaikan, jolleivat sitten suoraan halua jatkaa jatko-opintoihin.”

“Nuoren olisi hyvä tietää oikeutensa eli mitä hänen on oikeus saada. Eli apuja saa, jos sitä vain haluaa ottaa vastaan. Tärkeää on tosiaan myös tietää, että miten homma lähtee pyörimään, mihin pitää ensin mennä.”



Video nuorisotakuusta: http://vimeo.com/48583079


Mitä mieltä olet nuorisotakuusta ja luotatko, että sen tavoitteet saavutetaan? Kommentoi!

Kiitos Pirkanmaan ammattistarttien opettajat sekä tutun opinto-ohjaajamme neuvoista!


Jutta & Telma, Varustamo

Lähteinä toimivat:
Nuorisotakuu: http://www.nuorisotakuu.fi
Koulutustakuu: http://www.koulutustakuu.fi/
Tredun opintojen ohjaaja ja Pirkanmaan ammattistarttien opettajat

Hyödyllisiä linkkivinkkejä:
Nuorten palvelutarjotin, Tampere: http://www.ptvt.fi/tampere/yhteiset/lisattava_teksti.tmpl?id=1903
Helsingin Sanomien artikkeli: “Hengailijasta tuli työnhakija”
http://www.hs.fi/paivanlehti/20012013/kotimaa/Hengailijasta+tuli+ty%C3%B6nhakija/a1358575864662

Varustamosta taitoja - ilmoittaudu VOV3-vertaisohjauskoulutukseen 10.12. mennessä

Vielä ehdit hakemaan kolmanteen VARUSTAMON VOV3-vertaisohjaajakoulutukseen! Ilmoittaudu mukaan 10.12.mennessä.

Tietoa opiskelusta

Opiskeluympäristönä ovat Facebook ja Google, joiden toimintaan voit osallistua kotoa käsin. Koulutus kestää 31.3.2013 asti. Opiskelu sisältää jonkin verran myös lähiohjausta Tampereen ammattikorkeakoululla. Koulutus on tarkoitettu 16 - 25 -vuotiaille pirkanmaalaisille nuorille.

Koulutus koostuu kolmesta yhden opintopisteen jaksosta. Voit suorittaa myös osan kokonaisuudesta esimerkiksi vain ensimmäisen jakson. Saat koulutuksesta todistuksen ja koulutus on hyväksiluettavissa kaikkiin toisen asteen opintoihin ja korkeakouluihin.

Koulutuksen sisältö:
Vertaisohjauksen merkityksen tunnistaminen sosiaalisessa mediassa, 1 op
Ohjattu työssäoppiminen, 1 op
Verkkovertaisohjauksen käytännön harjoittelua Varustamon sosiaalisen median palveluissa, 1 op

Klikkaa itsesi mukaan, liity ryhmään!
Mukaan Varustamon vertaisohjaajakoulutukseen (VOV3) pääset liittymällä Facebook-ryhmään nimellä  “VOV3-koulutus” linkistä https://www.facebook.com/groups/vovkolme

Vertaisohjausta nuorelta nuorelle

Lisätietoa koulutuksesta ja yhteyshenkilöt

http://varustamo.projects.tamk.fi/vov2-koulutus/vov3/

Vertaisohjaaja Laura Sinkkonen, laura.sinkkonen@tamk.fi
Projektipäällikkö Helena Tirronen, helena.tirronen@tamk.fi
Puh. 050 3367708
Tampereen ammattikorkeakoulu

Tervetuloa mukaan!

Harrastuksesta ammatti?

20-vuotias Riku on harrastanut elokuvien ohjaamista seiskaluokalta lähtien. Tätä nykyä hän opiskelee siitä itselleen ammattia. Millaista on, kun rakkaasta harrastuksesta tulee työtä?

Kuinka kauan olet harrastanut elokuvien tekoa?

Seitsemän vuotta; sain vuonna 2005 joululahjaksi digikameran josta löytyi myös videokuvaustoiminto. Aika pian ryhdyimme kavereiden kanssa pelleilemään kameran edessä. Ohjaajapuoleni löysin ikään kuin vahingossa, kun kuvauksissamme rupesin ohjaamaan kameran kulmaa ja hiomaan kohtauksen muotoa.

Mikä elokuvien teossa kiehtoo?

Tarinoiden kertominen. Lisäksi haaste saada omassa mielessä kirkkaana näkyvät tarinat muotoon, jonka muut voivat vastaanottaa. On myös upeaa päästä jakamaan mielikuvituksensa muiden kanssa ja huomata, kiinnostaako se katsojia vai ei.

Milloin sitten päätit, että haluat tehdä sitä työksesi?

13-vuotiaana, seiskaluokalla.

Mitkä ovat työn hyviä puolia?

Mahdollisuus vaikuttaa elokuvan teon jokaiseen osa-alueeseen ja tietenkin mahdollisuus ilmaista itseäni.

Entä huonoja?

Ei ole.

(Pitkän miettimisen jälkeen) Tekniikka tällä alalla kehittyy nopeasti, täytyy pysyä mukana kehityksessä ja oppia soveltamaan uusia välineitä ja ohjelmia.

Huolestuttaako että kiinnostus ohjaamiseen laantuu jos siitä tulee ammatti?

Ei huoleta, rakastan tätä työtä, eikä rakkaus siihen kuole. Toisaalta, tässä työssä on iso ero tilaustyön ja oman työn välillä. Tilaustöihin ei tietenkään ole samanlaista paloa kuin omasta inspiraatiosta lähteneeseen projektiin. Motivaatiota tilaustöiden tekemiseen saa, kun tietää pääsevänsä jakamaan osaamistaan ja auttamaan. Tietenkin hieman huolettaa, että koko elanto riippuu tästä, eli pitää olla tuottelias koko ajan.

Olisitko voinut harkita jotain toista alaa?

Olen miettinyt mm. kirjailijan, konseptitaiteilijan, nuorisoterapeutin ja muusikon ammattia. Miljoonien vaihtoehtojen joukosta valitsin elokuvien ohjaamisen, koska koen että se yhdistää tavallaan kaikki edellä mainitut. Se esimerkiksi vaatii visuaalista hahmotuskykyä ja taitoa tehdä omista mielikuvista todellisuutta. Käsikirjoitan myös itse kaikki teokseni.

Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?

Ohjaan jossain päin pohjoismaita ensimmäistä kansainvälistä elokuvaani.

----

Onko sinulla jokin rakas harrastus, josta kenties salaa unelmoit itsellesi uraa? Älä jää haaveilemaan, vaan tee unelmistasi totta! :)

Kuvat (c) 1.Ryan Baxter 2.Gavinj1984  3. MiikaS

Toimittanut: Rosa Varustamo

Ammattiliitosta turvaa työelämään!

Mikä on ammattiliitto?

Ammattiliitto on työntekijöiden oma järjestö, mikä pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja ja asemaa työelämässä. Ammattiliittoa voi hyödyntää monella tavalla, kun vain tietää mitä kaikkea hyötyä siitä oikeasti on.

Lähde: http://www.rakentaja.fi/Kuvat/1suorakanava/keijo/sopimus460.jpg

Kuka siihen voi liittyä?

Ammattiliittoon voi liittyä, jos työskentelee alalla ja maksaa pienen jäsenmaksun. Käytäntö on useimmiten sellainen, että maksu maksetaan joka kuukausi. Lähes kaikilla ammattiliitoilla on erikseen opiskelijajäsenyysvaihtoehto alalla opiskeleville. Silloin ei tarvitse tehdä alan töitä, ja jäsenyys on useimmiten ilmainen. Etuudet ovat usein hieman erilaiset opiskelijajäsenellä ja varsinaisella jäsenellä. Jokainen ammattiliitto on vähän erilainen ja jäsenoikeudetkin voivat poiketa toisistaan, ajatus on kuitenkin sama.

Lähde: http://www.tek.fi/ci/jasenisto_ry.jpg

Miksi siihen kannattaa liittyä?

1. Jäsenlehden mukana saat alasi ajankohtaiset uutiset suoraan kotiovellesi!
2. Jäsenalennukset, esim. lomapaikat, risteilyt, hotellit, vakuutukset ja bensa! Kannattaa hyvin tutkailla vaikka oman ammattiliiton nettisivuilta, mitkä kaikki alennukset koskevat sinua!
3. Työelämätieto ja neuvonta esim. työn haussa vain puhelinsoiton tai sählöpostin päässä!
4. Ammattiliittosi toimii edunvalvojanasi, neuvottelee puolestasi palkka-asioista ja muista työehdoista!
5. Ammattiliittosi kautta sinulla on oikeus kääntyä luottamusmiehen puoleen, jos työpaikassa syntyy erimielisyyksiä esim. sinun ja työnantajan välillä. 
6. Saat tarvittaessa myös ammattiliittosi kautta oikeusavustajan!
7. Ammattiliitot järjestävät paljon koulutuksia, osa myös maksuttomia!
8. Ammattiliiton avulla voit saada enemmän rahallista tukea, jos jäät työttömäksi. Tämä onnistuu liittymällä työttömyyskassaan! Jos jäät työttömäksi työttömyyskassa maksaa sinulle ansioihin suhteutettua päivärahaa.

Lähde: http://www.suomentoivo.fi/facebook/tht/jako.jpg

Linkkivinkit:

 Jos käyt töissä tai opiskelet johonkin ammattiin, voit etsiä oman ammattiliittosi esim. täältä: http://www.liitot.fi/?main=liittosi&lan=fin tai http://www.sttk.fi/fi-FI/ammattiliitot/

Lue kaikki tarpeellinen työelämästä: http://www.tyoelamaan.fi/fi-FI/

Sanni, Varustamo

Mikä minusta tulee isona?

Tämä on yksi vaikeimmista kysymyksistä aikuistumisen kynnyksellä, ja tätä pohtimaan jäivät myös Varustamon vertaisohjaajat. Nykyaikana paineet osoitetaan jo 15-vuotiaalle teinille, joka kamppailee vielä murrosikänsä kynnyksellä. Välttämättä kuitenkaan useammankaan koulutuksen jälkeen, ei nuori aikuinen tiedä mitä oikeasti haluaisi tehdä työkseen.


lähde: http://www.flickr.com/photos/36106576
@N05/4231123420/sizes/m/in/photostream/

Jutta on aloittanut viime vuonna yliopistossa sosiaalitieteiden opiskelun ammattikorkeakoulun jälkeen. Jutta pitää opiskelusta ja tietää haluavansa työskennellä jollain lailla kehitys- tai suunnittelutehtävissä. Pelkkään asiakaspalveluun hänestä ei ole, hän kaipaa lisää haasteita. Jutta on 23 vuotta, eikä silti vielä tiedä mikä hänestä tulee "isona".

Tiia on turhautunut. Lukioon hän meni, jotta tulevaisuuden suunnitelmat siellä selkiytyisivät. Sitten hän lähti ammattikorkeaan opiskelemaan sosiaalialaa. Nyt sosionomin opinnot alkavat olla päätöksessä, eikä hän vieläkään tiedä mitä haluaisi tehdä isona. "Kunpa voittaisin vaikka lotossa, niin ei tarvitsisi murehtia!"

Sitten on Sanni, kaikki kiinnostaa, mutta tulevaisuus on silti auki. Sanni valmistuu pian lähihoitajaksi, mutta opiskeluintoa vielä    olisi. Hän haluaisi tehdä jotain käytännönläheistä ja silti tietää enemmän. "Ehkä mä opiskelen monta ammattia ja teen sit vähän kaikkee"


Jos meidän fiksut ja filmaattiset vertaisohjaajat eivät tiedä mitä heistä tulee isona, ei ole vielä 15-vuotiaillakaan huolta tulevasta :)


Varustamon vertaisohjaajat: Tiia, Sanni ja Jutta

Tikaspaja asettaa tikkaat työhön ja tulevaisuuteen

Pispalan Rollikkahallin kolmannessa kerroksessa oli Tikaspajan avoimien ovien päivä tiistaina 9. lokakuuta, jolloin Varustamo kävi tutustumassa heidän toimintaansa. Sympaattisen oloinen nuori mies tuli avaamaan ulko-oven ja tervehti sekä opasti niin ystävällisesti ja asian mukaisesti, etten meinannut tunnistaa aluksi oliko hän yksi oppilaista vai ohjaajista. Tikaspajan tilat näyttivät  viihtyisiltä uusine sohvakalusteineen ja nuorten ehdoilla tehdyt graffitit seinissä puhuivat puolestaan siitä mitä paikassa oli meneillään. Herkullinen kahvipöytä vei hetken ajasta, minkä jälkeen tutustuimme Tikaspajan nuoriin ja ylipäätään koko projektiin.

Tikaspajalla käy päivittäin keskimäärin 10 nuorta, jotka ovat 18 - 25 -vuotiaita. Heillä melkein kaikilla on jäänyt ammattikoulun suorittaminen kesken syystä tai toisesta. Nuoret kertoivat, että väärän alan valinta ja elämäntilanne olivat suurimpia syitä kiinnostuksen lopahtamiseen opiskeluja kohtaan ja sitä kautta koulun keskeyttämiseen. Tikaspajalle voi myös tulla vaikkei ammattikoulu paikkaa olisi laisinkaan. Tällöin saa apua ammatinvalintaan ja myös kokemuksia muilta nuorilta.

Ohjaajien kanssa räätälöidään nuoren omia tarpeita vastaava opiskelusuunnitelma. Tikaspajassa pystyy opiskelemaan normaaleja kouluaineita tai omaan ammatilliseen koulutukseen liittyviä kädentaitoja. Esimerkiksi Tampereen kauppaoppilaitoksessa opiskelleen nuoren opiskelusuunnitelma rakentui alalle hyödyllisistä aineista kuten matematiikasta ja kielistä. Tikaspaja auttaa nuorta etsimään työharjoittelupaikkaa. Osa nuorista oli saanut työharjoittelupaikan ja sitä kautta saanut suoritettua kesken jääneitä opintojaan. Sen kautta saattaa aueta paikka myös työelämästä.

Nuorille tarjotaan paljon aktiviteetteja esimerkiksi järjestämällä erilaisia liikuntaharrastuksia ja käymällä erilaisissa tapahtumissa. Kaikkien mielestä tällainen ajanviete luo ryhmähenkeä ja vähentää arjesta sekä opiskeluista syntyviä paineita. Esimerkkinä aktiviteeteista mainittakoon, että he osallistuvat ravintolapäivään, jonka he järjestävät 17.11. Nuorisokahvila Uniikissa. Silloin he suunnittelevat ja toteuttavat oman ravintolan yhdeksi päiväksi. Kaikki ovat silloin tervetulleita Uniikkiin!

Opinnot saattavat tuntua nuoresta ylitsepääsemättömän vaikeilta mitä erilaisempien syiden takia. Pitkä koulumatka tai jokin yksittäinen vaikea aine saattavat viedä halut ja koulu jää kesken. Kun kyselin siitä, kuinka nuoret ovat viihtyneet Tikaspajassa, yksi nuorista vastasi: “Mun mielestä kaikki täällä viihtyy hyvin ja porukka on hyvä. Mulle tää ainakin on syy herätä joka aamu uuteen päivään”. Tämä sai kaikki muutkin pöydän ääressä olleet nuoret nyökyttelemään ja jokainen oli asiasta samaa mieltä.

Tikaspajan Facebook-sivu: http://bot.fi/2yf
 
Otto Varustamo, vertaisohjaaja

Vaaterista nuorille sisältöä arkeen

Varustamo vieraili Vaaterin avoimien ovien- päivässä 2.10 maanantaina. Paikka eli Valkeakosken ammattiopisto oli ennestään tuttu, joten perille oli helppo löytää. Luokkahuoneeseen oli keskelle laitettu sohvat ja pöydällä oli kahvia, teetä ja pizzaa. Kahvi oli erityisen hyvää, tunnelma oli rento, tiivis ja lämminhenkinen. Luulisin että nämä sanat kuvaavat yleisesti hyvin myös Vaateria.

Kuva Flickr: dive-angel

Vaateri on työpaja – projekti nuorille Valkeakoskella. Vaateri on suunnattu nuorille, joilla ei ole työtä tai opiskelupaikkaa syystä tai toisesta.  Melko usein käy niin että kun 16-vuotiaana päättää jotain, alkaakin 18-vuotiaana tuntua ettei se ollutkaan ihan se mun juttu. Tähän ilmiöön Vaaterin projektiohjaaja Janne kertoo törmänneensä useampaan kertaan, ja juuri tätä varten Vaateri onkin tarpeen.

Kuva Flickr: Johnjteeee

Projekti-ohjaaja Janne esittelee mielellään ja näkyvästi nuoristaan ylpeänä nuorten työpajan tuotoksia. Vaaterissa nuoret käyttävät paljon tietokoneita ja harjoittelevat mm. kuvankäsittelyä, joista tuloksia löytyi paljon luokan seiniltä. Nuoret ovat tehneet myös käsitöitä, mitkä menevät ihan myyntiinkin, esimerkiksi koruja. Lisäksi Vaaterilla on oma keittiö missä on mahdollisuus kartuttaa kokkaustaitoja. Yksi suurempi projekti Vaaterilla on ollut mykkäelokuvan tekeminen. Janne myös korostaa, että Vaaterissa opiskellaan paljon, menetelmät vaan joskus poikkeavat muista koulutusohjelmista.

Varustamo bongasi myös kolme nuorta miestä luokkahuoneen perältä. He eivät perussuomalaisen miehen tapaan kovin innoissaan keskustellut opiskeluasioista, mutta kyllä heiltä jotain kommenttia lopulta irtosi pienen suostuttelun jälkeen.

Yksi heistä oli 21-vuotias datanomiopiskelija ja työharjoittelussa Vaaterissa. Hän kertoi, että Vaaterissa on ollut mukavaa, ja tuli Vaateriin koska tänne oli helppo tulla kun on tuttu paikka jo valmiiksi.

Kaksi muuta olivat 20-vuotiaita Vaaterin opiskelijoita, molemmat heistä kertoivat viihtyneensä Vaaterissa. ”Vaateri on hyvä vaihtoehto, jos ei pääse kouluun eikä jaksa vain lojua himassakaan”, kertoi toinen opiskelija.  Hänellä oli myös tulevaisuuden suunnitelmat jo selvillä, hän aikoo Vaaterin jälkeen Tampereen aikuiskoulutuskeskukseen Kuorma-auton kuljettajaksi tai Järjestyksen valvojaksi.

Toimittanut: Vertaisohjaaja, Sanni

Nuorten kokemuksia: Tie ammattistartilta pinttikselle

Joskus oma ala löytyy sattumalta, eikä tie sen oman ammatin pariin ole aina se kaikkein helpoin ja mutkattomin. Oman tarinansa meille kertoo rohkea pintakäsittelyn opiskelija, jonka elämää on varjostanut jo pitkään sairaus nimeltä masennus.

"Olen 18-vuotias nuori ja aloitin ammattikoulun tänä syksynä. Kävin yhdeksännen luokan kahdesti, koska sairauteni takia en ollut koulussa ensimmäisenä vuonna juuri ollenkaan. Peruskoulun jälkeen menin ammattistartille, koska se oli sairauteni vuoksi helppo alku toisen asteen opinnoille. Hain sinne myös siksi, etten tiennyt mille alalle olisin suuntautunut opiskelemaan.

En vielä ammattistartin kevätlukukauden alussakaan ollut varma minne hakisin yhteishaussa. Ammattistartin aikana kävin monta alavaihtoehtoa läpi, mutta isäni alkoi puhua pintakäsittelyalasta. Aluksi ajattelin sen olevan täysin poissuljettu vaihtoehto, mutta pikkuhiljaa aloin pitää ajatuksesta. Päätin siis hakea sinne. Hain myös leipuri-kondiittoriksi, catering-alalle ja talouskouluun.

Kun yhteishaun tulokset tulivat ja pääsin pintakäsittelyalalle, en ollut vieläkään varma haluanko sinne. Mietin jo soittavani Tampereen ammattiopistoon ja kysyväni, pääsinkö leipuri-kondiittorialalle. Kuitenkin pidempi ja hankalampi koulumatka ratkaisivat asian ja päätin mennä pinttikselle VAAOon.

Kesän lopussa alkoi jännitys kasvaa. Vaikka koulu oli tuttu, sinne meno jännitti paljon. Aivan uudet luokkakaverit, luokkatilat, opettajat ja ala. Minulla kuitenkin kävi hyvä säkä. Yksi tietämäni tyttö alkoi jutella minulle Facebookissa, että on tulossa samalle alalle. Tapasimme koulun alkua edeltävänä päivänä ja sovimme menevämme yhdessä kouluun.

Minulla ei juurikaan ollut odotuksia alan suhteen. Lähdin sinne avoimin mielin! Se palkittiin, sillä olen viihtynyt erinomaisesti. Olen saanut kavereita ja meillä on hyvä luokkahenki. Opettajat ovat mukavia ja tekeminen on monipuolista. Lukuaineet ovat paljolti yläasteen kertausta, mutta siellä tulee myös alaan liittyvää asiaa.

Minulle ammattikoulu oli ainoa vaihtoehto. En edes harkinnut lukioon menoa, koska aloin jo seitsemännellä luokalla jännittää lukion ylioppilaskirjoituksia, niin oudolta kuin se kuulostaakin! Mielestäni ammattikoulussa on hauskaa. Monesti siellä minusta tuntuu, etten edes ole koulussa vaan hengailemassa kavereiden kanssa jossain! Siellä on rento ilmapiiri ja suosittelen sitä kaikille! :)"

Syksyn yhteishaku on nyt käynnissä, muista hakea jos olet vailla opiskelupaikkaa! Tsemppiä ja mukavaa syksyä kaikille! :)

Sanni, Varustamo

Syksyn yhteishaku 2012 starttaa...

Valtakunnallinen syksyn 2012 yhteishaku lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin starttasi käyntiin tänään 26.9.2012 ja kestää 5.10.2012 saakka. Syksyn yhteishaussa haetaan tammikuussa 2013 alkaviin koulutuksiin.

Yhteishakuun pääset sähköisen hakupalvelun kautta osoitteessa https://www.haenyt.fi/haenyt/. Sieltä löydät myös listan haettavissa olevista koulupaikoista. Lisäksi koulutusnetistä www.koulutusnetti.fi löydät tarkempaa tietoa eri koulutuksista.

Pirkanmaalla syksyn yhteishaussa on Pirkanmaan ammattioppilaitoksen (PIRKO) ylioppilaspohjainen lähihoitajakoulutus. Koulutus toteutetaan Pyynikintien toimipisteessä ja se kestää noin kaksi vuotta. Tampereella on myös haussa ylioppilaspohjainen kotitalousopetus Tampereen palvelualan ammattioppilaitoksessa. Se kestää yhden lukukauden eli noin puolivuotta.

Jos et vielä tiedä minne hakisit, niin kokeile näitä ammatinvalintatestejä:
http://www.studentum.fi/EducationTest/Start/11
http://kunkoululoppuu.fi/duunikone/

Työ- ja elinkeinotoimiston (eli työkkärin) sivuilta www.mol.fi  löytyy myöskin Ammatinvalinta ohjelma (AVO), jolla voi kartoittaa omia vahvuuksiaan.

Kirjoittajina Tiia ja Jutta, Varustamo

Minun alani: sosiaalipsykologia

Psykologia on yksi yliopistojen suosituimpia hakukohteita, mutta sosiaalipsykologiasta ei ole moni kuullutkaan. Pelkkien alaa yleisesti esittelevien opinto-oppaiden avulla siitä voi olla vaikeaa saada kovinkaan laajaa mielikuvaa, joten yritän nyt hieman valottaa, mitä sosiaalipsykologia pitää sisällään. Itse olen opiskellut sitä ensin sivuaineena, ja sittemmin pääaineena valintaraadin (ja aiemmin kerättyjen opintopisteiden) suosittua minua erillisvalinnassa.

Ryhmät -yksi sosiaalipsykologian keskeisimmistä alueista.

Sosiaalipsykologeja voi toimia hyvin erilaisissa työtehtävissä. Työllistymiseen vaikuttavat mm. omat sivuainevalinnat, aiempi työkokemus, työharjoittelu, kiinnostuksen kohteet ja tuuri. Sosiaalipsykologeja työllistävät mm. hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävät, asiakastyö, opetus tai koulutus ja tutkimus. Tampereen yliopistosta vuosina 2000-2008 valmistuneita työskenteli mm. nimikkeillä tutkija, projektipäällikkö, projektisuunnittelija, opettaja, toiminnanjohtaja, henkilöstökonsultti, rekrytointikoordinaattori, työvoimaneuvoja, koulutussuunnittelija, opintosihteeri, projektisihteeri, tiedottaja, urasuunnittelija...  (Lähde ja lisätietoja) Esimerkiksi projektit voivat olla hyvin erilaisilta aloilta, joten työkenttä on laaja ja sitä voi suunnata paljon omien kiinnostuksenkohteiden mukaan. Sosiaalipsykologia on yhteiskuntatiede, ja yhteiskuntaa koskevat asiat, kuten ryhmät, erilaiset ihmiset ja heidän toimintansa, yhteisöt ym. koskevat jollain tapaa lähes kaikkea elämää. Opinnoissa tämä antaa ehkäpä vielä suuremman valinnanvapauden kuin työelämässä: esimerkiksi graduaiheen voi valita todella laajasti. Olen nähnyt graduja liittyen työelämään, päihderiippuvuuksiin, vanhemmuuteen, parisuhteeseen jne... Tampereen yliopistossa sosiaalipsykologiaan tehtyjä graduja voi tutkia täällä.

Sosiaalipsykologiaa voi Suomessa opiskella kolmessa eri yliopistossa: Tampereella, Kuopiossa ja Helsingissä. Oma kokemukseni perustuu Tampereen yliopistossa opiskeluun. Eri yliopistoissa voi olla hieman erilaisia painotuksia, mikä vaikuttaa esimerkiksi pidettävien kurssien aiheisiin. Syksystä 2012 alkaen opiskellaan ainakin Tampereella tutkintouudistuksen myötä kandidaattivaihe yhdessä muiden yhteiskuntatieteilijöiden kanssa, jonka jälkeen voi maisterivaiheessa valita pääaineekseen sosiaalipsykologian. Tämä mahdollistaa melkoisen suuren valinnanvapauden myös opiskeltavien kurssien suhteen, vaikka toki pakollisiakin kursseja on. Paremman kuvan siitä, mitä opiskelu on konkreettisesti saa, kun tutustuu opiskelijoiden opinto-oppaiden (linkki kandidaattivaiheeseen, täältä maisterivaiheen kurssit) avulla kursseihin vaikka jo hakukohdetta miettiessään. Sosiaalipsykologiaa pääaineenaan opiskellut valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi.

Mikäli jokin jäi vielä askarruttamaan tai mielenkiintosi heräsi tämän myötä, ovat kysymykset tervetulleita!

Terhi, Varustamo

Kuva haettu osoitteesta http://www.smartpassiveincome.com/how-to-find-a-mastermind-group/

Muutto uuteen kaupunkiin osa 1: Opinnot vai tutut ympyrät?

Tänään alkaa Varustamon blogin kolmiosainen juttusarja muutosta uuteen kaupunkiin. Ensimmäisessä osassa on asiaa muuttamisesta yleensä, toisessa kuulemme nuorten kertomia kokemuksia muuttamisesta, ja kolmannessa osassa esitellään Tamperetta uudelle asukkaalle.

Koulutussivusto Studentum.fi teetti keväällä kyselyn, jonka tuloksista ilmeni, että jopa 42 prosenttia jatko-opintoja suunnittelevista ei tahtoisi muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Tutkija Timo Aron mukaan suurin osa kaikista muuttajista on nuoria, kaksi kolmasosaa alle 35-vuotiaita. Koska valtaosa Studentumin kyselyyn vastanneista on alle 25-vuotiaita, ovat nuoret selvästi jakautuneet kahteen ryhmään. Toinen ryhmä laittaa koulutuksen etusijalle ja muuttaa, kun taas toinen jää ennemmin omalle paikkakunnalle ja valitsee jotakin sen koulutustarjonnasta. Mikäli koulutuspaikka ei ole mieleinen kasvaa opiskelijan syrjäytymisriski.
(Lähde: Yle Uutiset / Susanna Siironen: Lähes puolet ei muuttaisi opintojen perässä. Julkaistu 21.3.2012.)

Uudelle paikkakunnalle muuttaminen jännittää varmasti kaikkia, erityisesti, jos sieltä ei tunne ketään. Opiskelijan päässä pyörivät kysymykset siitä, saako hän kavereita, viihtyykö uudessa koulussa, pärjääkö omillaan? Mikäli muuttaa ensimmäistä kertaa omaan asuntoon, on muutos vielä suurempi. Kotipaikkakunnalle saattavat jäädä lapsuuden kaveripiiri, perhe ja mahdollinen poika-/tyttöystävä. Tämä pelottaa, mutta sen ei kannata antaa estää suunnitelmia, mikäli unelma-alaasi voi opiskella vain tietyllä paikkakunnalla. Aina voi muuttaa takaisin, mikäli uusi kotipaikka tuntuu aivan hirveältä. Useimmat muuttajat sopeutuvat hyvin uuteen paikkaan: tästä todisteita ensi viikon osassa muuttosarjaamme. Koulussa tutustuu hyvin uusiin ihmisiin, kun suuri osa opiskelijoista on samassa tilanteessa ja aikaa yleensä vietetään paljon yhdessä. Kannattaa rohkeasti mennä mukaan opiskelijatapahtumiin ja harrastuksiin!

Terhi, Varustamo

Ylempi kuva © Flickr, haydnseek
Alempi kuva © Flickr, Kaptain Kobold

Uraa etsimässä

Harmi ettei uravalintaan ole yhtä yksinkertaisia
vastauksia kuin yhteenlaskuun..
Kuva Flickr, trialsanderrors

Oletko koskaan käynyt uraohjauksessa tai ammatinvalintaohjauksessa? Nämä eivät ole vain opiskelupaikkaa hakeville, vaan jo opiskeleva tai uutta suuntaa työelämässä etsiväkin voi käydä keskustelemassa työsuunnitelmistaan. Varsinkin yliopistossa opiskelevalle uraohjaus voi olla todella tarpeen, kun sijoittumismahdollisuuksia eri sektoreille voi olla kymmeniä.

Yliopistosta valmistumisen alkaessa vihdoinkin häämöttää vuoden päässä on tuleva ammatti alkanut mietityttää yhä enemmän, ja päätin varata ajan uraohjaajalle, vaikka yleensä tapanani on kaivaa tiedot itse netistä. Omassa päässäni pyörivät vuorotellen suunnitelmat niin sosiaalityöstä kuin opettajuudesta, henkilöstöalasta tai jostain aivan muusta, ja halusin saada tähän sekamelskaan hieman asiantuntevia neuvoja. Kannattiko uraohjaus? Kyllä! Sain jutella kaksi tuntia todella mukavan ohjaajan kanssa. Mietimme yhdessä työhistoriaani ja kiinnostuksenkohteita sulkien pois ei-kiinnostavia vaihtoehtoja ja pohtien kiinnostavia. Session lopuksi olin saanut selkeytettyä omia ajatuksia sekä neuvoja siitä, mille alalle minulla jo olisi mahdollisuuksia ja minne kannattaisi hakeutua puoli-ilmaisena työvoimana -työharjoitteluksikin  kutsuttuna ajanjaksona- työkokemusta saadakseni. Osan asioista jo tiesin, mutta keskustelu jonkun, varsinkin näistä asioista tietävän henkilön kanssa, sai mahdollisuuteni järjestymään päässäni paljon loogisempaan muotoon. Lisäksi sain neuvoja CV:ni suhteen. Voin lämpimästi suositella uraohjaajan kanssa jutustelua. Saadaksesi ohjauksesta eniten irti kannattaa etukäteen miettiä hieman, mitä haluaisit kysyä ja mitä ominaisuuksia työssäsi pitäisi olla.

Mistä sitä uraohjausta sitten saa? Tampereella esimerkiksi

• Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut yliopisto-opiskelijoille ja vastavalmistuneille
• Työvoimatoimiston ammatinvalinta- ja urasuunnittelu kaikille
• Kestävät koulutus- ja uravalinnat -projekti tamperelaisille 17-29-vuotiaille nuorille työttömille
• AKU-toiminta tamperelaisille ja Tampereen seutukuntalaisille alle 18-vuotiaille nuorille
• KOHO-palvelut tamperelaisille 17-24-vuotiaille nuorille

Jos et halua mennä vielä henkilökohtaisesti juttelemaan, voit pohtia ura- ja koulutussuunnitelmiasi netissä esimerkiksi seuraavien sivujen avulla:

• Aarresaaren urasuunnitteluopas suunnattu erityisesti yliopisto-opiskelijoille, mutta varsinkin tehtävistä voi olla muillekin hyötyä
• A-URA tarjoaa tietoa ja tehtäviä
• AVO ammatinvalintaohjelma
• Eximian urakone
• Google hakusanoilla uraohjaus, ammatinvalintaohjaus, ammatinvalintatesti...
• ja tietenkin me Varustamon vertaisohjaajat esimerkiksi IRC-galleriassa ja Facebookin Kesäkelluke-chatissa, mikäli haluat jutella itsesi ikäisten nuorten kanssa!

Terhi, Varustamon vertaisohjaaja

Minun tarinani: Rosan yllättävät vaiheet, osa 1

Minun tarinani –juttusarjassa seuraamme erilaisia nuoria heidän poluillaan koulutus- tai työelämässä tai matkalla kohti omia tavoitteitaan.

OSA 1: YLÄASTE

Yläaste oli kamala paikka. Inhosin sitä kuudennen luokan tutustumispäivästä aina ysiluokan kevätjuhlaan saakka. En pitänyt kouluni hengestä. Oppilaiden välillä vallitsi selkeä arvojärjestys jossa typerimmät ja huonokäytöksisimmät korotettiin ja loput alennettiin. Selvisin päivästä toiseen ajattelemalla suurta kiintotähteäni: Lukiota. Eikä mitä tahansa lukiota, vaan ilmaisutaitolukiota.

Olin jo seiskaluokalla päättänyt, että minusta tulee näyttelijä. Selasin unelmieni lukion kotisivuja ja valitsin mielessäni kursseja. Velloin siinä kuvitellussa hyväksytyksi ja arvostetuksi tulemisen tunteessa, jonka uskoin tavoittavani kyseisessä paikassa.

No, uskomatonta kyllä, ysiluokkakin päättyi joskus, ja tuota pikaa saapuivat myös yhteishaun tulokset. Olin hakenut vain kahteen paikkaan, sillä oponi vakuutti minulle, että pääsisin varmasti ensimmäiseen valintaani. Tuijotin lukion nettisivuilla olevan nimilistan kohtaa, jossa nimeni olisi pitänyt olla. Puhelinsoitolla selvisi että olin 30. varasijalla.

Pyyhittyäni kyyneleet, lähdin tutustumaan uuteen lukiooni; suunnitelma B:hen, jossa olin päässyt viestintälinjalle. Innostuin viestinnästä, ja vaikka katkeruuttani olikin välillä vaikea peitellä, olin oikeasti iloinen ja utelias näkemään, millaista olisi opiskella journalismia, videokuvausta tai äänityötä. Päätin ottaa käänteestä kaiken irti.

Kesäloman alussa leikkasin tukkani ja värjäsin sen violetiksi juhlistaakseni uutta alkua. Kesälomalla kävin prometheusleirin ja olin kesätöissä päiväkodissa. Kun lukio syksyllä alkoi, olivat yläasteen pölyt varisseet harteiltani lopullisesti. Olin uusi, uljas minä, matkalla kohti tuntematonta: Lukiota, jossa en tuntenut ketään ennestään!

Rosa

Kuvat (c) 1. State Records NSW 2. Lauren Manning

Valinnan edessä - Lukio vai ammattikoulu?

Näin yhteishaun aikaan on jokaisella peruskoulunsa päättävällä tai jo päättäneellä valinta edessä - ammattikouluun vai lukioon? Itse valitsin aikanani IB-lukion, jossa opiskelu tapahtuu englannin kielellä. Valinta oli minulle silloin helppo, sillä se takasi minulle mahdollisuuden lähteä pois pieneltä paikkakunnalta hieman isompaan kaupunkiin. Ammattikoulua en tullut ajatelleeksikaan, sillä pidin suurena haaveenani toimittajaksi pääsyä, johon tarvittiin yliopistokoulutus. Silloinen unelma jäi jo vuosia sitten taa, mutta lukiosta oli minulle paljon hyötyä. Olen tosin aina ollut jokseenkin teoreettinen ihminen.

Jo muutaman vuoden ajan lukio ja ammattikoulu ovat olleet hakijoiden kiinnostuksessa tasoissa. Lähes saman verran hakee yhteishaun aikana molempiin. Ja ei mikään ihme, sillä onhan molemmissa paljon hyvää ja paljon huonoakin - tasaisesti. Ammattikoulussa on mahdollista saada ammatti nopeasti ja tehokkaasti ja päästä oman leivän syrjään kiinni jo aikaisin. Lukio sen sijaan antaa ohjat pidempään koulutukseen esimerkiksi yliopistoon. 

Stereotyyppisesti ajateltuna ammattikoulusta valmistuvat tulevat olemaan vain työelämässä ja jäävät niin sanotusti duunareiksi. Viime vuosina kuitenkin lukion ja ammattikoulun välinen kuilu tässä erottelussa on kasvanut lähes umpeen. Ammattikouluun meneminen ei rajoita enää korkeamman koulutuksen saamista juuri lainkaan. Reittejä löytyy ammattiin kuin ammattiin jos monenlaista. Toki lukiosta valmistuva saa vieläkin paremman yleistietotaidon ja teoreettiset kyvyt, mutta ammattikoulun tarjoama käytännöllinen koulu ei enää estä pääsemistä jopa maisteriksi tai tohtoriksi asti. Ammattikoulusta löytyy paljon erilaisia aloja, mutta myös lukioita on monenlaisia. Tampereelta löytyy IB-lukio, matikkapainotteinen lukio ja taidepainotteisia lukiota.

Mutta miten ihmeessä tosiaan voi valita oman alansa? Entä jos sitä ei löydy ammattikoulusta ja lukio ei kiinnosta yhtään? Älä luovuta! Koskaan ei voi olla varma siitä, millainen ala tai koulu todellisuudessa on. Esimerkkinä itse luulin haluavani ekonomiksi lukion jälkeen ja pääsinkin opiskelemaan tuotantotaloutta. Huomasin kuitenkin hyvin nopeasti, ettei se ollut minun alani ja tällä hetkellä opiskelen sosiaalialaa, jonka luulin vielä muutama vuosi takaperin olevan se viimeinen mahdollinen ala, jolle hakeudun. Aina kannattaa koittaa! Koskaan ei tiedä, kuinka paljon kokemuksestaan oppii ja kuinka paljon siitä todellisuudessa tykkää! Ja tietenkin oppi sekin on, jos huomaa ettei tämä ollutkaan se oma juttu.

Intoa Yhteiseen Hakuun!

Laura Sinkkonen, Varustamo-hanke

Mikä susta tulee isona?

Kevään 2012 yhteishaku alkaa kolkutella jo ovella, ja lukuisten nuorten päässä pyörii kysymys, johon oli niin helppo vastata pienenä hiekkalaatikkoleikkien temmellyksessä: ”Mikä susta tulee isona?”

Niin, silloin vaahtosammuttimen kokoisena siihen löytyi yksiselitteinen vastaus, joka perustui johonkin ihan muuhun kuin työllistymislukuihin ja keskivertopalkkaan. Nyt teini-iän saavuttaneelta nuorelta kysyttynä sama kysymys saattaa aiheuttaa tuskastuneita huokauksia, epämääräistä mutinaa ja ahdistusta. Helpoimmassa tapauksessa voi tietysti olla, että vastaus tulee yhtälailla tykinsuusta kuin pienempänäkin, mutta harvan kohdalla näin on. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tämän tuskailun kanssa ei todellakaan ole yksin ja ettei ne sukulaistädit mitään pahaa sillä kyselyllään tarkoita.

On hyvä myös pitää mielessä, että sama kysymys voi tulla mieleen vielä vanhemmallakin iällä; Ei elämä kaadu siihen, jos huomaatkin myöhemmin tehneesi väärän valinnan ammatinvalinnan suhteen – tai voiko edes käyttää sanaa ”väärä”? Ihminen kuitenkin oppii kaikista valinnoistaan ja jokaisesta koulutuspolusta voi muodostua tulevaa polkua rikastuttava kiertotie. Jännittävin matka ei yleensä synny moottoritietä pitkin täyttä vauhtia suihkiessa, vaan pieniä maanteitä huristellessa ja ehkä joskus vähän harhaillessakin. Voi myös olla, että ammatinvalintaa tehdessä vierellä voi kailottaa kaikkitietävältä vaikuttava navigaattori, jonka ohjeet huomaatkin puolivälissä matkaa virheellisiksi ja kaartaessasi omia reittejäsi korvissa soi itsepintainen ääni, joka käskee tekemään U-käännöksen. Joskus onkin hyvä jättää navigaattorit omaan arvoonsa ja turvautua omaan maalaisjärkeen ja tarvittaessa kartan apuun.

Millaista karttaa ammatinvalinnassa voisi käyttää apuna? Joskus suuria valintoja pyöritellessä ajatukset tuntuu menevän pahasti solmuun, ja silloin onkin hyvä ottaa kynä käteen ja lähteä kirjaamaan ylös asioita, joita voisit kuvitella tekeväsi työksesi tai joita toivot tulevalta ammatiltasi. Tai jos toiveiden listaaminen tuntuu alkuun hankalalta, voi myös kokeilla poissulkemisen tekniikkaa – mitä et ainakaan halua tehdä työksesi? Epämieluisia vaihtoehtoja listaamalla saattaakin yhtäkkiä huomata, että jäljelle jää muutama ammatti, joista valita.

Miettiessäsi omia kiinnostuksen kohteitasi saatat huomata niiden olevan keskenään hyvin erilaisia. Silloin voi olla hyvä ottaa miellekartta avuksi: Merkkaa keskelle karttaa itsesi ja piirrä eri suuntiin lähteviä viivoja, joiden toiseen päähän kirjoitat sinua kiinnostavan asian. Voit tehdä viivoista eripituisia sen mukaan, mitkä asiat kiinnostavat sinua enemmän: mitä lähempänä viivan toinen pää on sinua, sitä tärkeämpänä sitä pidät. Kiinnostuksen kohteista voitkin sitten miettiä niihin liittyviä ammatteja, jotka sinua kiinnostavat. Kuhunkin ammattiin liittyviä koulutuspolkuja voit selvittää esimerkiksi netistä, opoltasi, tutuiltasi tai Varustamon vertaisohjaajilta kysäisemällä! Ammatinvalintaa pohtiessasi voit myös käyttää apuna ja ideoiden antajina erilaisia netistä löytyviä ammatinvalintatestejä (esimerkiksi AVO-ohjelmaa).

Esimerkki ammatinvalinnan kartasta

Ammatinvalintaa tehdessä on tärkeää seurata rohkeasti omia unelmiaan ja toiveitaan. Eikä niitä pieniä reitiltä eksymisiä kannata pelätä.

”Edessä on sata ovea, tuhat tietä. Valitse sydämellä, punnitse tunteella, käytä hiven järkeä. Jos erehdyt, uskalla itkeä, uskalla nauraa, uskalla muuttaa suuntaa. Ovet on tehty avattaviksi, tiet tallattaviksi ja elämä elettäväksi!”

Telma Rivinoja, Varustamo

Harrastuksesta työksi?

Monilla meillä on harrastuksia, joita on mukava puuhailla työn tai koulun ohella. Mutta voisiko jostain harrastuksesta olla ihan työksi asti? Harrastuksia on monenlaisia ja hyvin monesta niistä muotoutuisi erittäin hyvä työkin. On kuitenkin muistettava, että harrastus on harrastus siksi, että sen avulla voi jättää stressin ja huolet työ- tai kouluelämästä hetkeksi taakse. 

Mikäli siis tahdot tehdä omasta harrastuksestasi ammatin, on mietittävä tarkkaan, haluatko oikeasti tehdä sitä työksesi vai huvikseksi. Työhän ei ole aina huvia! Luovat ja liikunnalliset harrastukset voivat muuttua työksi esimerkiksi opiskelemalla itsensä kyseisen alan opettajaksi ja aloittamalla opettamaan esimerkiksi joogaa tai maalausta. Ammatilliseksi opettajaksi pätevöidytään esimerkiksi opiskelemalla Tamkin Opettajakorkeakoulussa: http://www.tamk.fi/taokk

Käsityöharrastukset muuttuvat yllättävän helposti ammatiksi. Varustamon ja ammattistartin yhdessä tekemän joulukalenterin eräänä hahmona oli eräs käsityöläisyrittäjä, joka on tehnyt omasta käsityöharrastuksestaan työnsä. Haastattelussa hän kertoo, kuinka hän käy ammattitutkintoaan näyttötutkintona ja suorittaa samalla yrittäjäopintoja sivussa. Haastattelun voit lukea kokonaisuudessaan täältä: http://tontunjoulukalenteri.blogspot.com/2011/12/1912.html

Yrittäjyys on yksi reiteistä kohti harrastuksen muuttamista työuraksi. Lisää tietoa yrittäjyydestä ja siihen liittyvistä asioista saat esimerkiksi TE-toimistoista. Jos et halua heti lähteä lähimpään te-toimistoon keskustelemaan yrittäjyydestä, voit myös katsella netistä tietoa. Finnveralla on mielenkiintoinen ja hyvintoteutettu yrittäjätesti, joka informoi paljon yrittäjyyteen liittyvistä asioista ja samalla testaa, onko sinusta yrittäjäksi. Tietoa yrittäjyydestä löytää myös yrittäjät.fi -sivuilta

Lisää lukemista: 
Viulunsoitto muuttuu harrastuksesta ammatiksi

Laura Sinkkonen, Varustamo-hanke