Näytetään tekstit, joissa on tunniste Valmistuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Valmistuminen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Toisen asteen paniikki, eli Kuinka Hävität Yhteishakuhuolet!

Taas on se aika vuodesta, kun saa ottaa tulevaisuutensa omiin käsiinsä ja vaikuttaa siihen, mitä teet ensi vuonna ja sitä kautta kenties kymmenenkin vuoden päästä. On yhteishaun aika!


Itse kahdessa ja pian kolmessa haussa hakeneena haluankin nyt antaa vinkkejä niille, joita suuret päätökset hiukan arveluttavat.

Päätänkö nyt loppuelämästäni?
Oman ammatin tai opinpolun valitseminen ja hakulomakkeeseen kirjoittaminen tuntuu pelottavan lopulliselta. Siellä se nyt menee, eikä mieltä enää Lähetä -napin painamisen jälkeen voi muuttaa. Todellisuudessa mieltä voi muuttaa vielä monta kertaa. Tietysti on hienoa, jos tunnet löytäneesi kutsumuksesi, mutta elämä on arvaamatonta ja vuoden päästä saatat haluta jotain muuta. Ajattele, että päätät siitä, mitä haluat kokeilla ensi syksynä!

Mitä jos tajuan, etten haluakaan opiskella sitä mitä opiskelen?
Muista että sinulla on aikaa! Aikaa kokeilla, onnistua ja epäonnistua. Innostua ja kyllästyä. Mutta kun kerran löydät jotain, mistä nautit, pidä siitä kiinni ja tee töitä menestyäksesi.

Kaikissa koulutuksissa on aina kursseja ja aiheita jotka eivät nappaa. Myös oman elämän heittelyt voivat aiheuttaa tunteen, ettei koulu maistu. Kuuntele itseäsi ja anna aikaa isoille päätöksille. Ensimmäinen syksy uudessa koulussa on usein vaikea, mutta jo kevätpuolella asiat yleensä alkavat helpottaa!

Mitä sitten kun valmistun?
Voit hakea kolmannelle asteelle, mennä töihin, hankkia toisen, aivan erilaisen tutkinnon tai tehdä jotain ihan muuta. On hyvä suunnitella elämäänsä, mutta koska kolmen, neljän vuoden päästä elämäntilanteesi voi olla hyvin erilainen, kannattaa olla stressaamatta asiasta liikaa.

Koulusi opinto-ohjaajat auttavat mielellään sinua etsimään elämällesi suuntaa opintojen päätyttyä. Voit etsiä käsiisi aiemmin samasta koulusta valmistuneita ja kysyä heidän tilanteestaan. Todennäköisesti olet saanut jonkinlaista inspiraatiota opintojen aikana liittyen tulevaisuuteesi, joten keskity nyt vain pääsemään siihen tilanteeseen, kun voit kävellä koulustasi ulos voittajana!

Rosa

Kuva (c) afu007

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

NUORISOTAKUU

Mikä?
Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorisotakuu, jonka avulla nuorille yritetään saada työ- ja koulutuspaikkoja. Nuorisotakuu tarjoaa siis alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka taasen takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Miksi?
Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu hallituksen ohjelmaan. Nuorisotakuun tavoitteina ovat nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Lisäksi kaikille nuorille tarjotaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa.


Kuvan lähde

Mitä se oikeasti tarkoittaa?
Jos jäät peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa, koulutustakuulla sinulle varmistetaan jatkokoulutuspaikka. Sinun kannattaa tässä tilanteessa olla yhteydessä opinto-ohjaajaasi tai työ- ja elinkeinotoimistoon (eli työkkäriin). Jos jäät ilman työpaikkaa ammatillisen koulutuksen jälkeen, nuorisotakuulla sinulle varmistetaan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka. Nuorelle työttömälle työnhakijalle laaditaan työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan toimista, joita TE-toimisto tarjoaa nuorelle ennen kolmen työttömyyskuukauden päättymistä. Näitä toimia voivat olla työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Työllistymissuunnitelmaa laaditaan yhteisesti TE-toimiston ja työnhakijan kesken ja se aloitetaan kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Osallistuminen työllistymissuunnitelman laadintaan sekä osallistuminen siinä sovittuihin työvoimapalveluihin, ovat niin työnhakijaa kuin TE-toimistoa velvoittavia toimia.

Pirkanmaalainen ammattistarttiopettaja kertoo nuorisotakuusta näin:
“Takuu siitä, että jokin paikka löytyy, ei välttämättä osu aina yksiin sen kanssa, mitä nuori itse oli ajatellut. Myös nuoren täytyy olla valmis talkoisiin, sillä ketään ei voi pakottaa mihinkään. “

“Peruskoulunsa päättäneelle on tärkeintä löytää jatko-opiskelupaikka, jotta hän saisi jonkin tutkinnon alleen ja tutkinnon saaneet opiskelijat taas tarvitsevat alan työpaikan, jolleivat sitten suoraan halua jatkaa jatko-opintoihin.”

“Nuoren olisi hyvä tietää oikeutensa eli mitä hänen on oikeus saada. Eli apuja saa, jos sitä vain haluaa ottaa vastaan. Tärkeää on tosiaan myös tietää, että miten homma lähtee pyörimään, mihin pitää ensin mennä.”



Video nuorisotakuusta: http://vimeo.com/48583079


Mitä mieltä olet nuorisotakuusta ja luotatko, että sen tavoitteet saavutetaan? Kommentoi!

Kiitos Pirkanmaan ammattistarttien opettajat sekä tutun opinto-ohjaajamme neuvoista!


Jutta & Telma, Varustamo

Lähteinä toimivat:
Nuorisotakuu: http://www.nuorisotakuu.fi
Koulutustakuu: http://www.koulutustakuu.fi/
Tredun opintojen ohjaaja ja Pirkanmaan ammattistarttien opettajat

Hyödyllisiä linkkivinkkejä:
Nuorten palvelutarjotin, Tampere: http://www.ptvt.fi/tampere/yhteiset/lisattava_teksti.tmpl?id=1903
Helsingin Sanomien artikkeli: “Hengailijasta tuli työnhakija”
http://www.hs.fi/paivanlehti/20012013/kotimaa/Hengailijasta+tuli+ty%C3%B6nhakija/a1358575864662

torstai 15. marraskuuta 2012

Ammattiliitosta turvaa työelämään!

Mikä on ammattiliitto?

Ammattiliitto on työntekijöiden oma järjestö, mikä pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja ja asemaa työelämässä. Ammattiliittoa voi hyödyntää monella tavalla, kun vain tietää mitä kaikkea hyötyä siitä oikeasti on.

Lähde: http://www.rakentaja.fi/Kuvat/1suorakanava/keijo/sopimus460.jpg

Kuka siihen voi liittyä?

Ammattiliittoon voi liittyä, jos työskentelee alalla ja maksaa pienen jäsenmaksun. Käytäntö on useimmiten sellainen, että maksu maksetaan joka kuukausi. Lähes kaikilla ammattiliitoilla on erikseen opiskelijajäsenyysvaihtoehto alalla opiskeleville. Silloin ei tarvitse tehdä alan töitä, ja jäsenyys on useimmiten ilmainen. Etuudet ovat usein hieman erilaiset opiskelijajäsenellä ja varsinaisella jäsenellä. Jokainen ammattiliitto on vähän erilainen ja jäsenoikeudetkin voivat poiketa toisistaan, ajatus on kuitenkin sama.

Lähde: http://www.tek.fi/ci/jasenisto_ry.jpg

Miksi siihen kannattaa liittyä?


  1. Jäsenlehden mukana saat alasi ajankohtaiset uutiset suoraan kotiovellesi!
  2. Jäsenalennukset, esim. lomapaikat, risteilyt, hotellit, vakuutukset ja bensa! Kannattaa hyvin tutkailla vaikka oman ammattiliiton nettisivuilta, mitkä kaikki alennukset koskevat sinua!
  3. Työelämätieto ja neuvonta esim. työn haussa vain puhelinsoiton tai sählöpostin päässä!
  4. Ammattiliittosi toimii edunvalvojanasi, neuvottelee puolestasi palkka-asioista ja muista työehdoista!
  5. Ammattiliittosi kautta sinulla on oikeus kääntyä luottamusmiehen puoleen, jos työpaikassa syntyy erimielisyyksiä esim. sinun ja työnantajan välillä. 
  6. Saat tarvittaessa myös ammattiliittosi kautta oikeusavustajan!
  7. Ammattiliitot järjestävät paljon koulutuksia, osa myös maksuttomia!
  8. Ammattiliiton avulla voit saada enemmän rahallista tukea, jos jäät työttömäksi. Tämä onnistuu liittymällä työttömyyskassaan! Jos jäät työttömäksi työttömyyskassa maksaa sinulle ansioihin suhteutettua päivärahaa.


Lähde: http://www.suomentoivo.fi/facebook/tht/jako.jpg

Linkkivinkit:


 Jos käyt töissä tai opiskelet johonkin ammattiin, voit etsiä oman ammattiliittosi esim. täältä: http://www.liitot.fi/?main=liittosi&lan=fin tai http://www.sttk.fi/fi-FI/ammattiliitot/

Lue kaikki tarpeellinen työelämästä: http://www.tyoelamaan.fi/fi-FI/


Sanni, Varustamo

perjantai 12. lokakuuta 2012

Tikaspaja asettaa tikkaat työhön ja tulevaisuuteen

Pispalan Rollikkahallin kolmannessa kerroksessa oli Tikaspajan avoimien ovien päivä tiistaina 9. lokakuuta, jolloin Varustamo kävi tutustumassa heidän toimintaansa. Sympaattisen oloinen nuori mies tuli avaamaan ulko-oven ja tervehti sekä opasti niin ystävällisesti ja asian mukaisesti, etten meinannut tunnistaa aluksi oliko hän yksi oppilaista vai ohjaajista. Tikaspajan tilat näyttivät  viihtyisiltä uusine sohvakalusteineen ja nuorten ehdoilla tehdyt graffitit seinissä puhuivat puolestaan siitä mitä paikassa oli meneillään. Herkullinen kahvipöytä vei hetken ajasta, minkä jälkeen tutustuimme Tikaspajan nuoriin ja ylipäätään koko projektiin.

Tikaspajalla käy päivittäin keskimäärin 10 nuorta, jotka ovat 18 - 25 -vuotiaita. Heillä melkein kaikilla on jäänyt ammattikoulun suorittaminen kesken syystä tai toisesta. Nuoret kertoivat, että väärän alan valinta ja elämäntilanne olivat suurimpia syitä kiinnostuksen lopahtamiseen opiskeluja kohtaan ja sitä kautta koulun keskeyttämiseen. Tikaspajalle voi myös tulla vaikkei ammattikoulu paikkaa olisi laisinkaan. Tällöin saa apua ammatinvalintaan ja myös kokemuksia muilta nuorilta.

Ohjaajien kanssa räätälöidään nuoren omia tarpeita vastaava opiskelusuunnitelma. Tikaspajassa pystyy opiskelemaan normaaleja kouluaineita tai omaan ammatilliseen koulutukseen liittyviä kädentaitoja. Esimerkiksi Tampereen kauppaoppilaitoksessa opiskelleen nuoren opiskelusuunnitelma rakentui alalle hyödyllisistä aineista kuten matematiikasta ja kielistä. Tikaspaja auttaa nuorta etsimään työharjoittelupaikkaa. Osa nuorista oli saanut työharjoittelupaikan ja sitä kautta saanut suoritettua kesken jääneitä opintojaan. Sen kautta saattaa aueta paikka myös työelämästä.

Nuorille tarjotaan paljon aktiviteetteja esimerkiksi järjestämällä erilaisia liikuntaharrastuksia ja käymällä erilaisissa tapahtumissa. Kaikkien mielestä tällainen ajanviete luo ryhmähenkeä ja vähentää arjesta sekä opiskeluista syntyviä paineita. Esimerkkinä aktiviteeteista mainittakoon, että he osallistuvat ravintolapäivään, jonka he järjestävät 17.11. Nuorisokahvila Uniikissa. Silloin he suunnittelevat ja toteuttavat oman ravintolan yhdeksi päiväksi. Kaikki ovat silloin tervetulleita Uniikkiin!

Opinnot saattavat tuntua nuoresta ylitsepääsemättömän vaikeilta mitä erilaisempien syiden takia. Pitkä koulumatka tai jokin yksittäinen vaikea aine saattavat viedä halut ja koulu jää kesken. Kun kyselin siitä, kuinka nuoret ovat viihtyneet Tikaspajassa, yksi nuorista vastasi: “Mun mielestä kaikki täällä viihtyy hyvin ja porukka on hyvä. Mulle tää ainakin on syy herätä joka aamu uuteen päivään”. Tämä sai kaikki muutkin pöydän ääressä olleet nuoret nyökyttelemään ja jokainen oli asiasta samaa mieltä.

Tikaspajan Facebook-sivu: http://bot.fi/2yf
 

Otto Varustamo, vertaisohjaaja

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Yliopistoon vai ammattikorkeaan?

Yliopiston ajatellaan yleensä olevan teoreettisempaa, ja ammattikorkeakoulun taas käytännönläheisempää. Varustamon joulukalenteriblogissa käytiin viime vuonna läpi joitakin korkeakoulujen eroja. Mutta millaista on opiskelijan arki eri kouluissa? Muutama vertaisohjaajamme kertoo omista kokemuksistaan.

Tiia opiskelee sosionomiksi SAMK:ssa.
Jutta Jutta opiskeli sosionomiksi TAMK:ssa ja opiskelee tällä hetkellä Tampereen yliopistossa sosiologiaa.

Millainen on tyypillinen koulupäivä/-viikko?
Tiia: Sosiaalialan koulutusohjelma on 3,5 vuoden mittainen. Tyypillinen koulupäivä on kolmen vuoden ajan ollut noin 2-8 tuntia, mutta yleensä noin neljä. Usein koulua on ollut aika harvakseltaan, suurin piirtein kolmena-neljänä päivänä viikossa, ensimmäisenä lukuvuonna oli vähän enemmän. Meidän koulutusohjelmassa on tehty paljon etähommia, mm. esseitä ja ryhmätehtäviä, joista johtuen koulua on vähän. Hommaa kuitenkin riittää ja usein tehtävät ja tentit kerääntyvät samalle ajalle.
Kuva Flick, Rob Shenk
Jutta: Ammattikorkeakoulussa koulupäivät olivat miltei joka päivä 6-8 tuntisia ja koulua oli 4-5 pvänä viikossa. Lukujärjestykset tehtiin meille valmiiksi ja vain vapaasti valittavia opintoja piti itse lisätä lukujärjestykseen. Yliopistossa valitsen itse kurssini sekä ilmoittaudun niihin sekä sovitan ne yhteen lukujärjestykseen. Yliopistossa on suurempi vastuu itsellä siitä, että jokainen vaadittu kurssi tulee suoritettua. Yliopistolla minulla ei ole joka päivä koulua, ehkä keskimäärin 3-4 pvä viikossa sekä päivät saattavat vaihdella kahden tunnin mittaisista päivistä 8-9 tunnin mittaisiksi. Se riippuu niin paljon siitä, kuinka monta kurssia on periodiin valinnut. Yliopistossa on mielestäni enemmän itsenäisiä asioita ja tehtäviä hoidettavana koulun ulkopuolella sekä tenttimistä ja lukemista on enemmän, mutta se ei ole minua haitannut. Päinvastoin tunnen itseni vapaammaksi ja itsenäisemmäksi yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa.

Työmäärä: pystytkö esimerkiksi käymään töissä koulun ohessa?
Tiia: Suuri osa on käynyt töissä koulun ohessa, mutta heidän osaltaan valmistuminen näyttää pitkittyneen. Itse olen koulun ohessa käyny töissä vain viimeisenä vuotena ja valmistuminen tapahtuu suunnitellussa ajassa. Tunnen myös tapauksia, jotka ovat suorittaneet koulun noin 2,5 vuodessa, joten sekin on mahdollista. Vapaapäivät mahdollistavat nopeutetun opintosuunnitelman, mutta aika hankalaa se on järjestelyiden ja hallinnon suhteen. Itse olisin voinut kuvitella käyvän koulun kolmessa vuodessa, mutta luultavasti helpommalla pääsi, kun opiskeli suunnitellun rytmin mukaisesti.
Jutta: Töiden tekeminen koulun ohella onnistuu mielestäni molempien koulujen ohella, kunhan pitää mielessä, että ykköstehtävänä on opiskelu. Töitä kerkiää tekemään täysi päiväisesti sitten valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulussa jotkut tekivät niin paljon töitä, että valmistuminen on viivästynyt todella paljon. Töiden tekeminen on melkein suurella osalla opiskelijoista, jotta tulee toimeen rahallisesti. Itsekin tein töitä ammattikorkeakouluajalla, mutta sain sovittua työni aina niin ettei se liikaa häirinnyt opiskelujani. Yliopiston ohella on ehkä hieman parempi mahdollisuus tehdä töitä, koska päivät ei useinkaan ole täysiä ja joka päivä ei ole opetusta. Opiskelun ja työn ohella pitää muistaa myös lepo ja vapaa-aikakin!

Millaista on sosiaalinen elämä?
Tiia: Jos tykkää Porista kaupunkina ja sen ihmisistä, tulee siellä kyllä toimeen. Itse en kuitenkaan koskaan kotiutunut Poriin, joten kaikista sen puolista en osaa täydellisesti kertoa. Jotkut opiskelijatapahtumat ovat olleet ihan mielenkiintoisia, mutta tyypillinen opiskelija-juhlinta niistä kyllä loisti ja harvassa olivat päihteettömät tapahtumat.

Entä opiskelutavat yleisesti ja valinnanvara opintojen suhteen?
Tiia: Sosiaalialan koulutusohjelmassa vaikeimpina käsiteltyinä asioina pidin tutkimusmenetelmiä, excel -opintoja, ruotsia ja lääkelaskuja. Suurin osa opiskelluista asioista oli kuitenkin suhteellisen helppoja, etenkin sosiaalipedagogisessa suuntautumisvaihtoehdossa. SAMKissa muita suuntautumisvaihtehtoja ovat päihde- ja mielenterveys, erityisrymät ja vanhustyö. Itse hain ensimmäisenä vaihtoehtona vanhustyöhön, mutta se ei meidän vuosiryhmässä valitettavasti toteutunut. Olisin kyllä itse kaivannut hieman erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja, etenkin sosiaalityötä ja kuntoutusta. Lisäksi on myös harmillista, että omasta suuntautumisesta piti päättää niin aikaisessa vaiheessa, muistaakseni ensimmäisen lukuvuoden puolessa välissä.
Jutta: Valinnanvarasta opinnoissa ja kursseissa täytyy sanoa, että yliopistossa se on helpompaa, kun on miltei vapaa sivuaineoikeus. Olen päässyt siellä tutustumaan kaikenlaisiin mielenkiintoisiin aihealueisiin, joihin en päässyt amkissa tutustumaan vaikka olisin halunnut. Amkissa vapaa valintaisetkin opinnot olivat rajattu vain sosiaalityöhön ja niitäkin kursseja oli minimaalisesti tarjolla.
Sosiaalialan koulutusohjelman suunniteltu opiskeluaika on 3,5 vuotta ja itse suoritin tutkinnon kyseisessä ajassa. Vain muutama sai suoritettua koulun 2 - 2,5 vuodessa, koska kuten Tiia jo mainitsikin, niin kurssien suorittaminen eri tahdissa muiden saman vuosikurssin opiskelijoiden kanssa oli erittäin vaikeaa, koska tietyt kurssit ja harjoittelut järjestettiin aina tiettyyn aikaan ja niiden aikaistaminen oli hankalaa opettajien aikataulujen takia sekä koulun yleisen byrokratian vuoksi.Lisäksi aikaisempien opintojen sekä aiemman hankitun kokemuksen (esim. työkokemuksen) hyväksilukeminen oli nihkeää.
Kuva Flickr, albertogb123

Yliopistossa tutkintoni (sosiaalitieteiden kandidaatti ja maisteri) suorittaminen koostuu siis kandidaatin ja maisterin opinnoista ja suunniteltu opiskeluaika kandidaatin tutkintoon on 3 vuotta ja maisteriin 2 vuotta. Nyt opiskelen tutkintoni toista kandivuotta ja pyrin suorittamaan opinnot suunnitellussa ajassa. Siinä pysyminen on välillä hieman hankalaa, koska jotkin kurssit menevät päällekkäin ja joidenkin kurssien yhteensovittaminen on erittäin hankalaa. Plussa puolena yliopistossa on kylläkin se, että kursseja saa todella hyvin suoritettua itsenäisestikin sekä kurssien päällekkäinen suorittaminenkin onnistuu, koska läsnäoloa luennoille ei aina vaadita. 

Muita plussia/miinuksia?
Tiia: SAMKiin on suhteellisen helppo päästä opiskelemaan, mikä on suuri plussa. Miinuksena on SAMKin ns. laitosmaisuus, mistä johtuu hallinnon ja asioiden hoidon monimutkaisuus. Etenkin tämä voi koitua ongelmaksi silloin, jos poikkeaa normaalista opiskelusuunnitelmasta.

Jäikö jotakin kysyttävää? Voit esittää vertaisohjaajillemme kysymyksiä kommenteissa tai esimerkiksi Varustamon Facebookissa tai IRC-galleriassa. :)

Terhi, Varustamo




perjantai 31. elokuuta 2012

Opinnäyte on laaja oppimisprosessi

Aloitin nyt syksyllä viimeisen vuoden lähihoitajaopinnot ammattiopistossa. Meille annettiin kesälle tehtäväksi löytää itseä kiinnostava aihe opinnäytettä varten. Minä valitsin lasten ja nuorten aggressiivisen käyttäytymisen varhaiskasvatusympäristössä, inspiraation aiheeseen sain työharjoittelujaksoilta lasten parissa. Ajattelin opinnäytteen olevan vain yksi kirjallinen tehtävä muiden joukossa, piece of cake.. Tajusin kuitenkin pian, että se vaatii kunnon perehtymistä ja ajatustyötä, vaikka ammattiopistossa opinnäyte onkin aivan eri asia kuin korkeakouluopinnoissa.


No mikä sitten on opinnäyte? Opinnäytteitähän on niin montaa erilaista kuin on tekijääkin, joillain aloilla se voi olla käytännön työ, mutta usein se on kirjallinen näyttö omasta ammattialan osaamisesta. Siinä valitaan itseä kiinnostava osa-alue omalta ammattialalta ja näytetään osaaminen oman koulutuksen puitteissa.

Kirjalliseen työhön kuuluu kansilehti, sisällysluettelo, tiivistelmä, johdanto, itse teksti väliotsikkoineen sekä lopussa pohdinta. Johdannossa kerrotaan miksi on valinnut juuri tämän aiheen, huomioidaan mahdollinen ajankohtaisuus mediassa ja johdatellaan nimensä mukaan itse työhön. Pohdinnassa puolestaan pohditaan opinnäytettä prosessina, sen kulkua, sekä siinä on omia havaintoja mielipiteitä.



Mihin kannattaa kiinnittää huomiota opinnäyteprosessissa?

  • Valitse itseä kiinnostava aihe, helpottaa motivaatiota!
  • Käytä luotettavia lähteitä, lähteen luotettavuuden voi usein tarkistaa selvittämällä kirjoittaja ja kirjoittajan ammattinimike. Kannattaa muistaa että nettiin voi usein kirjoittaa mitä tahansa, eikä jokaisesta iltalehden uutisesta kannata välittää.
  • Johdannossa ja pohdinnassa saa näkyä oma persoona!
  • Sisällysluettelosta on hyvä aloittaa, kun mietit asioita mitkä haluat aiheestasi ehdottomasti mukaan tekstiin. Anna kuitenkin sisällysluettelon muuttua läpi prosessin.
  • Pysy asiassa ja oman koulutuksesi puitteissa! Omat tarinoinnit ainakin helposti meinaa lipsua psykiatriaan, vaikka tosiaan hoitajaksi tässä valmistutaan :)
  • Anna jonkun toisen lukea keskenerästä opinnäytettäsi, luokkakaveri, opettaja tai joku muu. Näin pystyt ajoissa muuttamaan suuntaa jos eksyt raiteilta.
  • Tee itsellesi aikataulu tehtävän suhteen, jotta se tulee valmiiksi ajoissa. 
  • Anna tekstin elää ja muuttua koko ajan.
  • Jos sinun on vaikea keskittyä kotona, mene vaikka kirjastoon. Siellä on rauhallista ja kirjaston työntekijätkin osaavat auttaa esim. tiedon hankinnassa.
  • Tarkista lopuksi asiakirjamalli ja oikeinkirjoitus, siihen ei kannata keskittyä niin paljon kirjoittaessa.
  • Ei kannata stressata, huolehtii vain aikataulusta!

Minulla on aikatauluna joulukuun puolivälissä saada valmiiksi, pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa taas hommiin, kun nyt on ollut vähän taukoa. Välillä opinnäyte tuntuu tuskaiselta, ja ettei se ikinä valmistu, mutta sitten pitää vain taukoa. Onneksi aikatauluni on melko väljä, eikä tarvi sitä pakolla vääntää.

Olen kuitenkin pääosin tykännyt tehdä tätä opinnäytettä. Tärkeimpänä pidän että aihe kiinnostaa, silloin siihen tekee mieli tutustua. Lisäksi tykkään itse tehdä työtä kirjastossa, silloin ei hairahdu muihin houkutuksiin mitä kotona vaikka on. Siellä se valmistuminen häämöttää keväällä, ja opinnäyte on se viimeinen rutistus!


Sanni, Varustamo



tiistai 19. kesäkuuta 2012

Uraa etsimässä

Harmi ettei uravalintaan ole yhtä yksinkertaisia
vastauksia kuin yhteenlaskuun..
Kuva Flickr, trialsanderrors
Oletko koskaan käynyt uraohjauksessa tai ammatinvalintaohjauksessa? Nämä eivät ole vain opiskelupaikkaa hakeville, vaan jo opiskeleva tai uutta suuntaa työelämässä etsiväkin voi käydä keskustelemassa työsuunnitelmistaan. Varsinkin yliopistossa opiskelevalle uraohjaus voi olla todella tarpeen, kun sijoittumismahdollisuuksia eri sektoreille voi olla kymmeniä.

Yliopistosta valmistumisen alkaessa vihdoinkin häämöttää vuoden päässä on tuleva ammatti alkanut mietityttää yhä enemmän, ja päätin varata ajan uraohjaajalle, vaikka yleensä tapanani on kaivaa tiedot itse netistä. Omassa päässäni pyörivät vuorotellen suunnitelmat niin sosiaalityöstä kuin opettajuudesta, henkilöstöalasta tai jostain aivan muusta, ja halusin saada tähän sekamelskaan hieman asiantuntevia neuvoja. Kannattiko uraohjaus? Kyllä! Sain jutella kaksi tuntia todella mukavan ohjaajan kanssa. Mietimme yhdessä työhistoriaani ja kiinnostuksenkohteita sulkien pois ei-kiinnostavia vaihtoehtoja ja pohtien kiinnostavia. Session lopuksi olin saanut selkeytettyä omia ajatuksia sekä neuvoja siitä, mille alalle minulla jo olisi mahdollisuuksia ja minne kannattaisi hakeutua puoli-ilmaisena työvoimana -työharjoitteluksikin  kutsuttuna ajanjaksona- työkokemusta saadakseni. Osan asioista jo tiesin, mutta keskustelu jonkun, varsinkin näistä asioista tietävän henkilön kanssa, sai mahdollisuuteni järjestymään päässäni paljon loogisempaan muotoon. Lisäksi sain neuvoja CV:ni suhteen. Voin lämpimästi suositella uraohjaajan kanssa jutustelua. Saadaksesi ohjauksesta eniten irti kannattaa etukäteen miettiä hieman, mitä haluaisit kysyä ja mitä ominaisuuksia työssäsi pitäisi olla.

Mistä sitä uraohjausta sitten saa? Tampereella esimerkiksi

Jos et halua mennä vielä henkilökohtaisesti juttelemaan, voit pohtia ura- ja koulutussuunnitelmiasi netissä esimerkiksi seuraavien sivujen avulla:

Terhi, Varustamon vertaisohjaaja

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Onnea valmistuneille!

Onnea kaikille koulunsa päättäville, ylioppilaille ja ammattiin valmistuville! Vaikka omista kouluajoistani on kulunut jo muutama vuosi, tuntuu virallinen koulujen päättymispäivä aina yhtä ihanalta: kesä on edessä ja syksyyn on vielä aikaa!

Itse häärään 2.6 oman veljeni ylioppilasjuhlissa Jyväskylässä. Jääkaappi on täynnä kakkua, kesäkukat istutettu ja tuoreen ylioppilaan paidankaulukset silitetty! Huomenna voi sitten rauhassa keskittyä juhlimiseen. Vietätpä juhliasi sitten perhepiirissä tai ison kaavan mukaan, valmistunut on päivänsä ansainnut! Miten Sinä vietät valmistujaispäivän?
Kuva: Robert Couse-Baker/Flickr
Täytyy tottua siihen,
ettei elämän tärkeimmissä risteyksissä
ole tienviittoja.
Ernest Hemingway

Sara, Varustamo